Analyysi artikkelista: Putinin "Tikari" ei ollut nimensä veroinen – ihmease lässähti pahasti
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän teknologisesta epäonnistumisesta ja resurssipulasta, mutta jättää samalla tilaa Ukrainan haavoittuvuudelle. Lukijalle välittyy ristiriitainen viesti: vaikka Venäjän 'ihmease' on floppi, Ukrainan ilmatorjunta on silti kriittisessä pulassa, mikä korostaa länsimaisen aseavun jatkuvaa tarvetta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli nojaa yksinomaan ukrainalaisiin lähteisiin ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'floppi', 'lässähti'). Vastapuolen ääni puuttuu kokonaan.
Artikkeli käsittelee sotaa Ukrainan näkökulmasta, mikä on suomalaisessa mediassa vallitseva linja. Ideologista suuntaa ei varsinaisesti ole, vaan kyseessä on sotilaallinen uutisointi, jossa vahtikoira-asetelma kohdistuu Venäjään.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan sotilastiedustelun arvio Venäjän tilanteesta
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulma tai riippumattomien asiantuntijoiden arviot puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen sodan teknisestä tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Ukrainan ilmatorjunnan riittävyydestä.
Sanojen 'floppi' ja 'lässähti' käyttö.
Sotaa ja aseiden suorituskykyä käsitellään jatkuvana konfliktina.
Tunnevetoaminen on tyypillistä sotaa käsittelevälle uutisoinnille, mutta latautunut kieli heikentää neutraaliutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin väitettä Kinzhal-ohjuksen epäonnistumisesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä 'tikari' ja 'ihmease lässähti'.
Sana 'lässähti' on latautunut ja vähättelevä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli asettaa vastakkain Venäjän ja Ukrainan, mutta pysyy sotilaallisessa raportoinnissa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa tai sotilasjohtoa ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen Ukrainan tilanteesta.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, kun nojataan vain yhteen osapuoleen.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on sotilaallinen arviointi.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu muiden medioiden referointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän teknologisesta epäonnistumisesta ja resurssipulasta, mutta jättää samalla tilaa Ukrainan haavoittuvuudelle. Lukijalle välittyy ristiriitainen viesti: vaikka Venäjän 'ihmease' on floppi, Ukrainan ilmatorjunta on silti kriittisessä pulassa, mikä korostaa länsimaisen aseavun jatkuvaa tarvetta.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää Patriot-ohjusten kysynnän Iranin sotaan, mikä vaikuttaa poikkeavalta tulkinnalta vallitsevasta geopoliittisesta tilanteesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vähätteleviä termejä Venäjän aseistuksesta.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini45
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli esittää lukuja ohjusmääristä, joiden tarkistaminen riippumattomista lähteistä on vaikeaa.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ohjustuotannon määrät
- Patriot-ohjusten kysyntä
Suositellut lähteet
- Ukrainan puolustusministeriö
- Sotilaalliset tutkimuslaitokset
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →