Analyysi artikkelista: Suomen kasvihuonepäästöt jatkoivat laskuaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite100
- GPT-5.4 Mini97
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Tilastokeskuksen pikaennakkotiedot Suomen kasvihuonepäästöjen kehityksestä neutraalisti. Lukijalle välittyy kuva päästöjen pitkäaikaisesta laskusuunnasta, vaikka teollisuuden tietyillä sektoreilla onkin havaittavissa kasvua.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on neutraali ja perustuu suoraan viranomaistietoon. Siinä ei ole havaittavissa pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn poliittiseen suuntaan.
Artikkeli on puhdas uutisraportti, joka välittää tilastotietoa ilman ideologista kehystystä tai poliittista kantaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Virallinen tilastotieto
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Teksti vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastollisia faktoja.
Artikkeli ei käytä tunnevetoavia tekniikoita, vaan keskittyy puhtaasti tilastolliseen raportointiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä: "Suomen kasvihuonepäästöt jatkoivat laskuaan".
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Suomen kasvihuonepäästöt jatkoivat laskuaan".
Otsikko on toteava ja neutraali.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on täysin neutraali tilastoraportti.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmia.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktiapohjainen raportointi, ei mielipiteitä.
- JO 10: Lähde on selkeästi ilmoitettu (Tilastokeskus).
- JO 7: Lähteet on tarkistettu ja ilmoitettu asianmukaisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Uutinen perustuu julkistettuun tilastotietoon, joka on sama kaikissa medioissa.
6 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Tilastokeskuksen pikaennakkotiedot Suomen kasvihuonepäästöjen kehityksestä neutraalisti. Lukijalle välittyy kuva päästöjen pitkäaikaisesta laskusuunnasta, vaikka teollisuuden tietyillä sektoreilla onkin havaittavissa kasvua.
7 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini98
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli rakentuu täysin tilastollisen pikaennakon varaan, joten sen ristiintarkistus Tilastokeskuksen alkuperäisestä lähteestä on olennainen.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen kasvihuonepäästöt 2025
- päästöjen kehitys 1990-2025
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →