Analyysi artikkelista: Sota läikkyy Suomeen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi kansalaisten omatoimisen sotilaallisen varautumisen ja luo kuvan viranomaisten suojakyvyn pettämisestä. Lukijalle välittyy tunne, että valtion tarjoama turva on murentumassa, mikä oikeuttaa yksilön siirtymisen aktiiviseen puolustautumiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, sillä se nojaa vahvasti yhden henkilön kokemukseen ja luo uhkakuvia ilman viranomaisnäkökulmaa. Tämä kehystys nostaa vinoumapisteitä, koska se ei tarjoa vastapainoa yksilön kokemalle turvattomuudelle.
Artikkeli keskittyy turvallisuuspoliittiseen huoleen ja kansalaisten varautumiseen. Vaikka se luo uhkakuvia, se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan raportoi paikallisesta ilmiöstä, minkä vuoksi se luokitellaan keskustalaiseksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yksilön oma varautuminen
- Viranomaisten suojakyvyn epäily
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Viranomaisten näkökulma droonien torjuntaan ja väestönsuojeluun puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa turvallisuustilanteesta, vaan jää vain yhden henkilön pelon varaan.
- Todistusaineisto Tilastollinen tai tutkimuksellinen tieto droonien määrästä tai torjuntakyvystä puuttuu. — Väite suojakyvyn pettämisestä jää todistamattomaksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli mahdollisista droonihyökkäyksistä ja turvallisuuden pettämisestä.
Pelko pahimmasta mahdollisesta skenaariosta itärajalla.
Sami Ilveksen tarina toimii yleistyksenä kansalaisten varautumistarpeesta.
Kuvaukset sotilasvarusteilla täytetystä huoneesta luovat jännitteistä tunnelmaa.
Sota-aiheen tuominen osaksi arkista elämää itärajalla.
Tunnevetoaminen on vahvaa ja manipuloivaa, sillä se käyttää yksilön pelkoa yleistääkseen turvattomuuden tunnetta koko alueelle ilman asiantuntijoiden arvioita.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko "Sota läikkyy Suomeen" vastaa tekstin kuvausta drooneista ja varautumisesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivaa ilmaisua "Sota läikkyy Suomeen" luodakseen välittömän uhan tunteen.
Sana "läikkyy" luo mielikuvan hallitsemattomasta ja laajenevasta konfliktista, mikä lataa otsikkoa "Sota läikkyy Suomeen".
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua kansalaisten ja viranomaisten välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli korostaa "tavallisen ihmisen" ääntä ja epäluottamusta eliittiä/viranomaisia kohtaan, mikä on populistinen piirre.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomaisia, jotka vastaavat väestönsuojelusta, ei ole haastateltu tai kuultu artikkelissa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu faktuaalisesta kehyksestä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, viranomaisnäkökulmaa ei ole kysytty.
- JO 7: Lähteistys on kapea, nojaa vain yhteen haastateltavaan.
- JO 21: Viranomaisten näkökulma puuttuu, vaikka heidän suojakykyään kritisoidaan.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta toteutus on perinteinen henkilövetoinen reportaasi.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi kansalaisten omatoimisen sotilaallisen varautumisen ja luo kuvan viranomaisten suojakyvyn pettämisestä. Lukijalle välittyy tunne, että valtion tarjoama turva on murentumassa, mikä oikeuttaa yksilön siirtymisen aktiiviseen puolustautumiseen.
Artikkeli keskittyy vahvasti yksilön kokemaan turvattomuuteen. Herää kysymys, miksi viranomaisten näkökulmaa tai droonien torjuntakyvyn todellista tilaa ei ole avattu tasapainottamaan paikallisen asukkaan subjektiivista kokemusta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sota-aiheen käyttö arkisessa kontekstissa luo pelkoa.
Korostetaan varautumisen välttämättömyyttä ilman viranomaistietoa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →