Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työttömyydessä pamahti rikki 2000-luvun ennätys – ”Vaikea löytää positiivista”

Ilta-Sanomat Uutinen 24.6.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini58
  • Grok 4.335

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Grok 4.395

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli välittää huolestuttavan kuvan Suomen työmarkkinoiden tilasta, jossa työttömyysluvut ovat historiallisen korkealla. Vaikka asiantuntijat tuovat esiin kausivaihtelun vaikutuksen, jutun painotus ja asiantuntijoiden sitaatit luovat lukijalle vaikutelman pitkittyneestä taloudellisesta epävarmuudesta ja rakenteellisista ongelmista.

Uutinen Ilta-Sanomat Netta Palokallio · 24.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu Tilastokeskuksen datan ja ekonomistien arvioiden ympärille.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali uutisraportti. Vinoumaa syntyy lähinnä otsikoinnista ja asiantuntijoiden valinnasta, jotka korostavat negatiivisia näkökulmia, vaikka jutussa mainitaan myös kausivaihtelun vaikutus.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi talouslukuja ja asiantuntijoiden arvioita tasapuolisesti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi kumpaankaan poliittiseen suuntaan, vaan painottuu taloudelliseen tilannekuvaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työmarkkinoiden heikko tila
  • Huoli rakenteellisesta työttömyydestä

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli otsikossa

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli työmarkkinoiden tilasta ja työttömyyden kasvusta.

Liioittelu / korostus

Otsikon 'pamahti rikki' korostaa tilanteen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden huoliin, mikä on uutisaiheen luonne huomioiden asiallista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 62/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tietoja työttömyyslukujen kasvusta.

Klikkihoukutus: 62/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini62
  • Grok 4.365

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä 'pamahti rikki', mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiapohjainen, vaikka käyttääkin vahvaa verbiä 'pamahti'.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Grok 4.310

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, vaan perustuu asiantuntijatietoon.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijoiden roolit avattu.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asianmukaista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan Tilastokeskuksen tuoreeseen tiedotteeseen.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee talouspoliittista keskustelua seuraavia tahoja ja asiantuntijoita, jotka hyötyvät ajantasaisesta tiedosta työmarkkinoiden tilasta ja sen haasteista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työttömyyden kasvu on ensisijaisesti negatiivinen ilmiö, jota tulee arvioida sen historiallisen korkeuden kautta. ”Työttömyydessä pamahti rikki 2000-luvun ennätys”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen Tilastokeskuksen asiantuntijalle sekä useille eri ekonomisteille, mikä monipuolistaa näkökulmia. ”kommentoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist X:ssä”
Tunnelma Huoli

Artikkeli välittää huolestuttavan kuvan Suomen työmarkkinoiden tilasta, jossa työttömyysluvut ovat historiallisen korkealla. Vaikka asiantuntijat tuovat esiin kausivaihtelun vaikutuksen, jutun painotus ja asiantuntijoiden sitaatit luovat lukijalle vaikutelman pitkittyneestä taloudellisesta epävarmuudesta ja rakenteellisista ongelmista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon nimenomaan 2000-luvun ennätyksen, vaikka tekstissä selitetään ilmiön johtuvan pitkälti opiskelijoiden kausivaihtelusta; tämä valinta korostaa uutisen dramaattisuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 95/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini97
  • Grok 4.390

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lukujen varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työttömyysaste Suomessa 2024
  • työllisyysasteen trendi

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Juhana Brotherus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Netta Palokallio muut analyysit →
Juhana Brotherus Jukka Appelqvist Pasi Sorjonen työelämä Joanna Viinikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Pitkän aikavälin kehityssuuntaa mittaava työttömyysasteen [...311 sanaa...] alkavat jälleen vetää, sanoo Viinikka.

Sisältö haettu
24.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →