Analyysi artikkelista: Ei voi olla totta! Karu tieto Alisa Vainiosta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun urheilijan poikkeuksellisen suorituksen ja byrokraattisen pisteytysjärjestelmän välille. Lukijalle välittyy kuva epäreilusta järjestelmästä, joka ei huomioi olosuhteita, ja urheilija esitetään järjestelmän uhrina, joka jää vaille ansaitsemaansa palkintoa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se keskittyy vain urheilijan palkitsemattomuuteen ilman liiton perusteluja järjestelmän logiikalle. Latautunut kieli otsikossa ja tekstissä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli käsittelee urheilun sääntöjä ja palkintorahoja, mikä ei ole poliittisesti latautunut aihe. Vaikka kehystys on urheilijaa puolustava, se ei edusta ideologista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Urheilijan näkökulma ja kokemus epäoikeudenmukaisuudesta.
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Järjestelmän logiikan ja perusteiden avaaminen puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi järjestelmä on luotu ja mitä se pyrkii edistämään.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli herättää paheksuntaa urheilijan palkitsemattomuutta kohtaan.
Turhautuminen byrokraattista pisteytysjärjestelmää kohtaan.
Otsikko käyttää dramatisointia herättääkseen huomiota.
Sanojen kuten 'karu' ja 'säkenöi' käyttö ohjaa lukijan tunnetilaa.
Tunnevetoaminen on tyypillistä urheilujournalismille, jossa korostetaan urheilijan suoritusta ja siihen liittyviä epäkohtia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikon 'Karu tieto' ja 'Ei voi olla totta' ovat liioiteltuja suhteessa siihen, että kyseessä on sääntöjen mukainen palkintojenjako.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää tiedon pidättämistä ja tunteisiin vetoavaa kieltä houkutellakseen lukijan klikkaamaan.
Otsikko käyttää dramaattisia ilmauksia kuten 'Ei voi olla totta!' ja 'Karu tieto' luodakseen negatiivista jännitettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun urheilijan ja järjestön välille, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa on elementtejä, joissa 'tavallinen urheilija' jää 'byrokraattisen eliitin' jalkoihin, mutta se pysyy urheilun kontekstissa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Euroopan yleisurheiluliittoa ei ole kuultu, vaikka se on kritiikin kohteena.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen urheilutulosten osalta.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on huomattavasti dramaattisempi kuin itse sisältö.
- JO 21: Euroopan yleisurheiluliitolle ei ole annettu mahdollisuutta kommentoida järjestelmän logiikkaa.
6 Omaperäisyys
Aihe on perinteinen urheiluuutinen, joka toistaa tuttua kaavaa urheilijan palkitsemattomuudesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun urheilijan poikkeuksellisen suorituksen ja byrokraattisen pisteytysjärjestelmän välille. Lukijalle välittyy kuva epäreilusta järjestelmästä, joka ei huomioi olosuhteita, ja urheilija esitetään järjestelmän uhrina, joka jää vaille ansaitsemaansa palkintoa.
Herää kysymys, onko urheilijan suorituksen ja palkintojärjestelmän välinen ristiriita nostettu esiin ensisijaisesti klikkien kalastelua varten, sillä urheilun palkintorakenteet ovat usein monimutkaisia ja ennalta sovittuja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään tunteisiin vetoavia adjektiiveja urheilijan kohtelun kuvaamiseen.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu pisteytyslukuihin, joiden oikeellisuus on keskeistä jutun pointin kannalta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- yleisurheilun palkintojärjestelmän pisteytys
Suositellut lähteet
- European Athletics
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →