Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Välimeri | Ihmissalakuljetus Eurooppaan on lisääntymässä, Välimereen hukkui tänä vuonna yli 1 600 ihmistä

Helsingin Sanomat Uutinen 25.12.2021
Pisteet
61
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Välimeren siirtolaiskriisin inhimillisen hinnan ja asettaa EU-maat moraalisen vastuun kantajiksi. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja traagisesta tilanteesta, jossa järjestöjen vaatimukset nousevat keskiöön ratkaisuna.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Sara Vainio · 25.12.2021 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee Välimeren tilannetta ensisijaisesti inhimillisen kärsimyksen ja järjestöjen vaatimusten kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta painottaa järjestöjen vaatimuksia. Vastapuolen tai EU-maiden näkökulmien puuttuminen tekee kehyksestä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee humanitaarista kriisiä, joka on poliittisesti latautunut, mutta kirjoittaja raportoi järjestöjen vaatimukset neutraalisti. Selkeää ideologista suuntaa ei välity, vaikka kehys on järjestömyönteinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ihmisoikeusjärjestöjen vaatimus EU:n vastuusta

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma EU-maiden tai viranomaisten näkökulma siirtolaispolitiikan haasteisiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman monimutkaiseen poliittiseen kysymykseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Huoli
Suru / myötätunto

Hukkuneiden määrän korostaminen vetoaa lukijan myötätuntoon.

Huoli

Tilanteen lisääntyminen ja ihmishenkien menetys herättävät huolta.

Liioittelu / korostus

Hukkuneiden määrän nostaminen otsikkoon korostaa tragedian laajuutta.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi, mutta se ohjaa lukijaa vahvasti järjestöjen esittämän ratkaisun suuntaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää dramatisoivaa lukua "yli 1 600 ihmistä".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tilanteen vakavuuden ilman suoraa poliittista latausta.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo asetelman järjestöjen ja EU-maiden välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 30/100

Sisältää elementtejä, joissa 'eliitti' (EU-maat) asetetaan vastuuseen 'kansan' (siirtolaiset) hädästä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — EU-maita kritisoidaan vastuun laiminlyönnistä, mutta niille ei ole annettu tilaa vastata tai selittää politiikkaansa.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktan (hukkuneiden määrä) ja järjestöjen vaatimusten välinen ero on selkeä.
  • JO 7: UNHCR:n tilastoja käytetty lähteenä.
  • JO 7: Lähdeviittaus UNHCR:n tilastoihin.

Heikkoudet

  • JO 21: EU-maiden tai muiden viranomaisten näkökulma puuttuu kokonaan.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun EU-maita kritisoidaan vastuun laiminlyönnistä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva uutisaihe, artikkeli raportoi ajankohtaiset luvut.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ihmisoikeusjärjestöjä ja siirtolaisten oikeuksia ajavia tahoja, sillä se nostaa esiin humanitaarisen kriisin ja vaatii EU-mailta aktiivisempaa vastuunkantoa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU-mailla on moraalinen ja poliittinen vastuu siirtolaisista, jotka pyrkivät Eurooppaan. ”Ihmisoikeusjärjestöt vaativat EU-maita kantamaan vastuun Eurooppaan pyrkivistä siirtolaista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Siirtolaisten liikkeellelähtö ja salakuljetus esitetään ilmiönä, jonka vastuuhenkilöt jäävät taustalle, kun taas EU-maiden vastuu korostuu. ”Ihmissalakuljetus Eurooppaan on lisääntymässä”
Kuka saa äänen Ihmisoikeusjärjestöjen vaatimus saa äänen ingressissä, kun taas EU-maiden virallinen kanta tai vastanäkökulma puuttuu. ”Ihmisoikeusjärjestöt vaativat EU-maita kantamaan vastuun”
Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli

Artikkeli nostaa esiin Välimeren siirtolaiskriisin inhimillisen hinnan ja asettaa EU-maat moraalisen vastuun kantajiksi. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja traagisesta tilanteesta, jossa järjestöjen vaatimukset nousevat keskiöön ratkaisuna.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelin otsikko yhdistää ihmissalakuljetuksen ja hukkumiset suoraan EU-maiden vastuuseen, vaikka kyseessä on monimutkainen kansainvälinen ilmiö. Tämä voi ohjata lukijaa näkemään EU:n toiminnan ensisijaisesti syynä tai ratkaisijana, jättäen huomiotta lähtömaiden tai salakuljetusverkostojen roolin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Termi 'vastuunkanto' on arvolatautunut ja olettaa EU:n olevan syyllinen, jos toimia ei tehdä.

9 Tilastokytkos 75/100, 1 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu keskeisesti hukkuneiden määrään, jonka tarkistaminen UNHCR:n tilastoista on olennaista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Välimeren siirtolaiskuolleisuus 2021

Suositellut lähteet

  • UNHCR
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Välimeri laajempi kuva → Katso kirjoittajan Sara Vainio muut analyysit →
Välimeri Ulkomaat Sea-Watch UNHCR Euroopan unioni Kreikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Ihmisoikeusjärjestöt vaativat EU-maita kantamaan vastuun [...63 sanaa...] päivänä sattuneissa veneturmissa Kreikan vesillä.

Sisältö haettu
31.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →