← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen joukkueen venyjäosasto jäi Tokiossa hyvin ohueksi – vain Ilona Mononen ylsi kauden parhaaseensa MM-stadionin sisällä

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 20.9.2025
Pisteet
82
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli maalaa synkän kuvan suomalaisen yleisurheilun tasosta ja kyvystä venyä arvokisoissa. Lukijalle välittyy vaikutelma pysyvästä mitalikuivuudesta ja urheilijoiden laajamittaisesta alisuorittamisesta, mikä normalisoi epäonnistumisen odotusta suomalaisessa huippu-urheilukeskustelussa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Urheilutoimittajan näkökulma, joka arvioi urheilijoiden suorituksia suhteessa odotuksiin ja tilastoihin.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli keskittyy vahvasti epäonnistumisten ja mitalittomuuden korostamiseen, mikä on urheilujournalismissa tyypillistä, mutta luo negatiivisen sävyn. Rakenne on kuitenkin faktapohjainen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee urheilua eikä sisällä poliittista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomalaisen yleisurheilun alisuoriutuminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten muiden maiden taso on kehittynyt tai miten kilpailu on kiristynyt. — Lukija saa kuvan, että vain suomalaisten taso on heikko, vaikka kyse voi olla globaalin tason noususta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Negatiivinen painotus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen suomalaisten urheilijoiden toistuvaan mitalittomuuteen.

Liioittelu / korostus

Korostetaan toistuvasti mitalien puutetta ja epäonnistumisia.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy urheilun luonteeseen, jossa menestystä odotetaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'venyjäosasto'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee urheilutuloksia.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, kyseessä urheilutulosten raportointi.

Populismi: 0/100

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta; kyseessä urheilusuoritusten arviointi.

5 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia urheilutuloksista, ei sisällä uutta analyysia.

7 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että mitalien puuttuminen on automaattisesti merkki huonosta tasosta tai epäonnistumisesta. ”Suomen yleisurheilumaajoukkue jäi lajin globaalien arvokilpailujen mitalijaossa jälleen kerran tyhjin käsin Tokiossa, eikä se ole ihme.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli maalaa synkän kuvan suomalaisen yleisurheilun tasosta ja kyvystä venyä arvokisoissa. Lukijalle välittyy vaikutelma pysyvästä mitalikuivuudesta ja urheilijoiden laajamittaisesta alisuorittamisesta, mikä normalisoi epäonnistumisen odotusta suomalaisessa huippu-urheilukeskustelussa.

8 Tilastokytkos 75/100, 1 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vahvasti tilastollisiin väitteisiin mitalien määrästä ja urheilijoiden tuloksista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen yleisurheilun arvokisamitalit 2012-2024

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • SUL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia Katso aiheen Silja Kosonen laajempi kuva Katso kirjoittajan STT muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Suomen yleisurheilumaajoukkue
  • Tokion MM-kisat
  • yleisurheilu
  • suomalaiset urheilijat
  • mitalisaavutukset

Tiedot tästä analyysistä

Suomi on saanut vuoden 2015 [...500 sanaa...] 2013 ja pronssille Pekingissä 2015.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →