Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putin mylläsi sotajohtoa

Ilta-Sanomat Uutinen 6.8.2026
Pisteet
78
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää Venäjän armeijan johdon muutokset merkkinä Putinin tyytymättömyydestä sodan kulkuun. Lukijalle välittyy kuva epävakaasta ja epäonnistuvasta sotakoneistosta, jossa komentajia vaihdetaan tiheään ja joita syytetään sotarikoksista.

Uutinen Ilta-Sanomat Ville Hardén · 6.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän armeijan organisaatiomuutoksia ja niiden taustoja.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen uutinen, mutta valitsee näkökulmia, jotka korostavat Venäjän hallinnon negatiivisia puolia. Tämä on tyypillistä sotauutisoinnille.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumista asiallisesti ja käyttää asiantuntijaa analyysin tukena. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja ei aja omaa ideologista agendaa vaan raportoi Venäjän johdon toimista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän sotilaallinen epäonnistuminen
  • Venäjän johdon sotarikollisuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän sisäpoliittinen tilanne laajemmin duumanvaalien alla jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miten sotilasjohdon muutokset kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva tiedon käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Venäjän hallinnon toimia kohtaan tunnetaan epäluottamusta.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'tuolileikki' tai 'mylläsi' käytetään kuvaamaan hallinnon toimia.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy lähinnä sodan kontekstiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 18/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko 'Putin mylläsi sotajohtoa' vastaa leipätekstin kuvausta henkilövaihdoksista.

Klikkihoukutus: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman värikästä ilmaisua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali toteamus tapahtumasta: "Putin mylläsi sotajohtoa".

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi konfliktia, mutta ei itse polarisoi lukijaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi Venäjän johdon toimia, ei kohdista kritiikkiä yksittäiseen henkilöön, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysi on erotettu faktoista.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen ja lähteiden käyttö (esim. Meduza, The Moscow Times).

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen julkisia tietoja ja asiantuntijalausunnon.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee länsimaista lukijaa, joka haluaa seurata Venäjän sotilaallista tilaa ja sisäisiä jännitteitä. Kehystys korostaa Venäjän johdon epäonnistumisia ja jatkuvaa henkilövaihdosten tarvetta.
Pelissä Venäjän sotilaallinen suorituskyky vs. hallinnon vakaus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen johtajien vaihtuvuutta ja epäonnistumisia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän hyökkäyssota on epäonnistumassa, mikä selittää komentajien vaihtuvuuden. ”Hyökkäyssota on viime kuukausina sakannut”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijä (Putin) on nimetty, mutta sotarikoksista syytettyjen toimijoiden vastuu kehystetään osaksi Venäjän hallinnon jatkuvuutta. ”Ukrainan sotilas­tiedustelupalvelu HUR on etsintäkuuluttanut Solodtsukin sotarikoksista.”
Kuka saa äänen Asiantuntija Ilmari Käihkö antaa analyyttisen tulkinnan, kun taas Venäjän virallinen ääni esitetään propagandana. ”Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö toteaa: ”Yksinkertainen selitys on se, ettei Putin ole tyytyväinen sotamenestykseen.””
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli esittää Venäjän armeijan johdon muutokset merkkinä Putinin tyytymättömyydestä sodan kulkuun. Lukijalle välittyy kuva epävakaasta ja epäonnistuvasta sotakoneistosta, jossa komentajia vaihdetaan tiheään ja joita syytetään sotarikoksista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan sotarikoksista syytettyjen henkilöiden ylennykset; se vahvistaa lukijan käsitystä Venäjän hallinnon moraalittomuudesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän virallista termistöä kutsutaan propagandaksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Pjotr Bolgarev laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ville Hardén muut analyysit →
Pjotr Bolgarev Denis Ljamin Ulkomaat Ivan Popov Ilmari Käihkö Andrei Ivanajev Vladimir Putin Venäjä Ukraina Valeri Solodtsuk politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Ovi on käynyt viime vuosina [...472 sanaa...] sotatilalain käyttöönottoa syyskuun duumanvaalien jälkeen.

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →