Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Jääkö Suomi taas rannalle? EKP:n ”varma” huippupesti saattaa mennä Olli Rehniltä sivu suun

Ilta-Sanomat Kolumni 15.1.2026
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Olli Rehnin nimitysprosessin epävarmaksi ja vertaa sitä aiempiin suomalaisiin EU-tason epäonnistumisiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa suomalainen lobbaus on heikkoa ja kotimaan poliitikot jakavat kuvitteellisia virkoja jo ennen kuin nykyiset ovat vapautuneet.

Kolumni Ilta-Sanomat Timo Haapala · 15.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia poliittisen toimittajan näkökulmasta, keskittyen valtapeliin ja nimityksiin.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, joten mielipiteellisyys on sallittua. Se painottaa epäonnistumisen mahdollisuutta ja kotimaan poliittisia juoruja, mikä ohjaa lukijaa kyyniseen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi hallituksen lobbausta, mutta ei aja selkeää ideologista linjaa. Kyseessä on tyypillinen poliittinen analyysi, joka käsittelee vallankäyttöä ja nimityksiä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomalaisen EU-lobbauksen heikkous
  • Kotimaan poliittiset nimitysspekulaatiot

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai valtiovarainministeriön näkemys omasta lobbauksestaan puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, onko lobbaus todella ollut heikkoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Spekulatiivinen kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Turhautuminen / pettymys
Epäluottamus

Epäilys Suomen menestymisestä EU-nimityksissä.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen lobbauksen heikkouteen.

Latautunut kieli

Ilmaisut kuten 'kieli pitkällä' ja 'huuto on kova' lataavat tekstiä.

Ironia tai sarkasmi

Sarkastinen sävy suomalaisten EU-nimitysten epäonnistumisista.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua genren puitteissa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 55/100, kärjistys 34

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa pohditaan Rehnin mahdollisuuksia.

Klikkihoukutus: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja spekulatiivista sävyä houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka käyttääkin lainausmerkkejä varma-sanan ympärillä.

Kärjistys: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua suomalaisen lobbauksen ja EU-tason välille, mutta ei demonisoi ketään.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on lievää eliitti-vastaisuutta 'poliittisten kulissien' ja 'kieli pitkällä' -kielenkäytön muodossa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta ja valtiovarainministeriötä kritisoidaan lobbauksen heikkoudesta, mutta heitä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on selkeästi erotettu uutisoinnista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen lobbausta kritisoidaan voimakkaasti ilman, että hallituksen edustajalle on annettu mahdollisuutta vastata.
  • JO 21: Hallituksen lobbausta kritisoidaan ilman samanaikaista kuulemista.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa perinteistä poliittista kolumnia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista seurantaa ja spekulaatiota: artikkeli nostaa esiin kotimaan poliittiset valtapelit ja nimityskeskustelut, mikä ruokkii lukijan kiinnostusta vallan sisäpiirin liikkeisiin.
Pelissä Suomen vaikutusvalta EU-nimityksissä vs. kotimaan poliittinen peli. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, keskittyen siihen, kuka suomalaispoliitikko voisi saada paikan, jos Rehn ei tule valituksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että suomalainen EU-vaikuttaminen on toistuvasti tehotonta. ”käykö Suomelle kuten usein ennenkin EU-tason nimityksissä tai valinnoissa. Ennakkoon huuto on kova ja valinta liki varmaa, mutta lopputulos nolla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten juorujen ja nimitysspekulaatioiden alkuperä häivytetään passiivilla. ”paikalle on spekuloitu mm. ex-pääministeri Jyrki Kataista”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää EU-parlamentin suomalaisjäseniä lähteenä kritiikille, mutta ei tarjoa hallituksen tai Rehnin omaa näkemystä lobbauksen tasosta. ”EU-parlamentin suomalaisjäsenet ihmettelevät sitäkin, että parlamentin suuntaan Suomesta ei ole tullut Rehnille käytännössä minkäänlaista tukea”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kehystää Olli Rehnin nimitysprosessin epävarmaksi ja vertaa sitä aiempiin suomalaisiin EU-tason epäonnistumisiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa suomalainen lobbaus on heikkoa ja kotimaan poliitikot jakavat kuvitteellisia virkoja jo ennen kuin nykyiset ovat vapautuneet.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena pikemminkin ruokkia kotimaan poliittista keskustelua mahdollisista virkanimityksistä kuin analysoida syvällisesti EKP:n nimitysprosessin dynamiikkaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jyrki Katainen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Timo Haapala muut analyysit →
Jyrki Katainen Antti Lindtman Petteri Orpo Olli Rehn Suomen Pankki politiikka Jutta Urpilainen Euroopan keskuspankki Riikka Purra talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Olli Rehniltä mahdollisesti vapautuvaa pääjohtajapaikka [...579 sanaa...] seitsenvuotisen toimikautensa pankin johdossa loppuun.

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →