Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Neljää ihmistä syytetään marja-alan ihmiskauppajutussa

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 7.6.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi laajasta ihmiskauppajutusta neutraalisti, mutta nostaa esiin marja-alan toistuvan ongelmallisuuden. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä hyväksikäytöstä, joka kytkeytyy alan muihin väärinkäytöksiin, kuten kartellitoimintaan.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus STT · 7.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee marja-alan ihmiskauppaa laajempana rakenteellisena ongelmana.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali uutisraportti. Se noudattaa hyvää journalistista tapaa esittämällä syytteet ja syytettyjen vastineet tasapainoisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli keskittyy rikosoikeudellisiin faktoihin eikä ota kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten (syyttäjä, poliisi) näkökulma rikosepäilyjen vakavuudesta.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kontekstualisointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa faktoihin ja oikeusprosessin kulkuun.

Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy viranomaistiedon välittämiseen.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on suora ja informatiivinen: Neljää ihmistä syytetään marja-alan ihmiskauppajutussa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi oikeusprosessista.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Syytetyt on mainittu ja heidän kiistämisensä on kirjattu, mutta heitä ei ole haastateltu suoraan.

4 JSN-arvio 100/100 · 4 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat viranomaislähteisiin.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 21: Syytettyjen kiistämiset mainittu.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu STT:n välittämään viranomaistietoon, joka on tyypillistä uutisvirtaa.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee oikeusvaltioperiaatteen kannattajia ja yleistä tiedonsaantia vakavasta rikosepäilystä, tuomalla julki syyttäjän nostamat syytteet ja oikeusprosessin etenemisen.
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin ja syyttäjän toimijuus korostuu, kun taas syytettyjen toimijuus on rajattu kiistämiseen. ”Hän on sittemmin vapautunut tutkintavankeudesta ja kiistänyt kaikki häneen kohdistuvat rikosepäilyt.”
Kuka saa äänen Syyttäjän ääni on keskeinen, syytettyjen näkemys referoidaan lyhyesti. ”Erikoissyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjäalueelta kertoo STT:lle”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi laajasta ihmiskauppajutusta neutraalisti, mutta nostaa esiin marja-alan toistuvan ongelmallisuuden. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä hyväksikäytöstä, joka kytkeytyy alan muihin väärinkäytöksiin, kuten kartellitoimintaan.

7 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa useisiin oikeusprosesseihin, joiden tilastollinen seuranta on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Marja-alan ihmiskauppatuomiot
  • Luonnonmarja-alan kartellit

Suositellut lähteet

  • Käräjäoikeudet
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sami Isoniemi laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Sami Isoniemi Vernu Vasunta Jukka Kristo Rikos Janne Naapanki Arctic Group Heikki Ylisirniö Kilpailu- ja kuluttajavirasto talous

Tiedot tästä analyysistä

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina [...554 sanaa...] Nainen sai kolmen vuoden tuomion.

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →