Analyysi artikkelista: Suomeen todennäköisesti saapuva tappava tauti ymmärretään väärin – ”Pahempi kuin maksakirroosi”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii hälventämään suomalaisten pelkoa luonnonmarjojen turvallisuudesta korostamalla, että todellinen tartuntariski liittyy ensisijaisesti omiin lemmikkikoiriin. Vaikka loisen tulo Suomeen esitetään todennäköisenä, lukijalle välittyy viesti, että riski ei ole akuutti tai välitön uhka jokapäiväiselle elämälle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin tasapainoinen ja asiallinen. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä asiantuntijoiden näkemysten vahvaan korostamiseen, mikä on kuitenkin genren mukaista.
Artikkeli käsittelee terveysriskiä ja asiantuntijatietoa ilman ideologista latausta tai poliittista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Luonnonmarjojen turvallisuus
- Koirien rooli tartunnan lähteenä
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuvaus siitä, miten loisen leviäminen vaikuttaisi käytännössä terveydenhuollon resursseihin. — Lukija saisi paremman käsityksen siitä, miksi viranomaiset seuraavat tilannetta tarkasti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli mahdollisesta hengenvaarallisesta tartunnasta.
Asiallinen vetoaminen tutkimustietoon pelon hälventämiseksi.
Sanojen kuten 'tappava' ja 'tuhoutunut' käyttö.
Saksalaisen marjanpoimijan pelko esimerkkinä.
Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä kyseessä on vakava terveysaihe, jossa on tärkeää erottaa todellinen riski ja turha pelko.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan, vaikka otsikko onkin dramatisoitu.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää pelottelua ja dramaattista vertausta herättääkseen huomiota.
Otsikko käyttää latautuneita sanoja 'tappava tauti' ja 'pahempi kuin maksakirroosi'.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei käsittele tahoa, jota tulisi kuulla vastineena.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selvästi faktoista.
- JO 7: Artikkeli käyttää useita asiantuntijalähteitä.
- JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijat on nimetty.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta artikkeli päivittää tiedon ajankohtaiseen tilanteeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii hälventämään suomalaisten pelkoa luonnonmarjojen turvallisuudesta korostamalla, että todellinen tartuntariski liittyy ensisijaisesti omiin lemmikkikoiriin. Vaikka loisen tulo Suomeen esitetään todennäköisenä, lukijalle välittyy viesti, että riski ei ole akuutti tai välitön uhka jokapäiväiselle elämälle.
Herää kysymys, onko artikkelin sävy tarkoituksellisen rauhoitteleva, jotta suomalaisten luontosuhde ja marjastusperinne eivät kärsisi mahdollisesta loisen leviämisestä. Painotus koirien roolista tartunnan lähteenä siirtää huomion pois yleisestä ympäristöuhasta yksilön omaan vastuuseen lemmikistään.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee Ruokaviraston seurannan (300-500 kettua/vuosi), mikä on tilastollinen fakta, jota voi ristiintarkastaa viranomaisraporteista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- myyräekinokokki-seuranta Suomessa
- kettujen ja supikoirien loistutkimukset
Suositellut lähteet
- Ruokavirasto
- Luonnonvarakeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →