Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Suomessa ei juurikaan suojella rakennuksia

Helsingin Sanomat Mielipidekirjoitus 10.7.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja haastaa Kuntaliiton näkemyksen purkamisen eduista ja asettaa vastakkain kuntien purkamishalun ja kansalaisten arvostaman kulttuuriperinnön. Lukijalle välittyy kuva, jossa rakennusten purkaminen on paitsi ympäristörikos, myös taloudellinen virhe, jota kunnat tekevät tietämättömyyttään tai lyhytnäköisyyttään.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat Ulla Salmela · 10.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja on Museoviraston osastonjohtaja, joka tarkastelee aihetta viranomaisen ja kulttuuriperinnön suojelijan näkökulmasta.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoitus on kolumni, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se on kuitenkin yksipuolinen, sillä se sivuuttaa kuntien taloudelliset haasteet ja keskittyy vain suojelun hyötyihin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja edustaa viranomaisnäkökulmaa (Museovirasto). Vaikka teksti on suojelua puolustava, se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan kyse on hallinnollisesta ja arvopohjaisesta näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kulttuuriperinnön suojelun tärkeys
  • Purkamisen haitallisuus ympäristölle ja taloudelle

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Purkamisen taustalla olevia taloudellisia syitä, kuten korjausrakentamisen kalleutta tai rakennusten huonoa kuntoa, ei avata. — Lukija ei ymmärrä, miksi kunnat päätyvät purkamiseen, mikä tekee kirjoittajan vaatimuksesta 'vastuullisuudesta' yksipuolisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli rakennusperinnön katoamisesta ja ympäristövaikutuksista.

Realismi

Vetoaminen tutkimustietoon ja kestäviin valintoihin.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'vastuullisuus' ja 'kestävä huominen' käyttö luo moraalista painoarvoa.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa vastakkain kuntien purkamishalun ja kansalaisten tahdon.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle ja perustuu kirjoittajan asiantuntijarooliin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 38

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja teksti vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on mielipidekirjoituksen tyylinen ja ottaa kantaa, mutta ei käytä varsinaista klikkihoukuttelua.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko "Suomessa ei juurikaan suojella rakennuksia" on latautunut, sillä se esittää arvottavan väitteen suojelun riittävyydestä.

Kärjistys: 38/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli erottelee 'vastuulliset' ja 'purkavat' kunnat, mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta; kirjoittaja vetoaa asiantuntijuuteen eikä kansa-eliitti-asetelmaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kuntaliitto mainitaan kritiikin kohteena, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata tässä kirjoituksessa.

5 JSN-arvio 68/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi kirjoittajan oma kannanotto, joka erottuu uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Kritiikki kohdistuu Kuntaliittoon, mutta vastapuolelle ei ole varattu tilaa vastata samassa yhteydessä (vaikka kyseessä on kolumni, jossa tämä on sallittua).
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentaatio noudattaa perinteistä suojelua puolustavaa linjaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kulttuuriperinnön suojelua ajavia tahoja ja Museovirastoa: rakennusten purkaminen esitetään lyhytnäköisenä ja taloudellisesti kyseenalaisena, mikä vahvistaa suojelun moraalista ja ympäristöpoliittista oikeutusta.
Pelissä Kuntien vapaus kehittää aluettaan vs. kulttuuriperinnön ja ympäristön suojelu. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä ja esittää suojelun kuntien pitkän aikavälin etuna.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rakennusperinnön säilyttäminen on kiistatta kestävää ja taloudellisesti järkevää, eikä huomioi purkamisen taustalla olevia teknisiä tai taloudellisia realiteetteja. ”Kuntien kehitys ja talous eivät ole suojelusta kiinni.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja edustaa Museovirastoa ja käyttää asiantuntijarooliaan auktoriteettina, kun taas vastapuolen (Kuntaliitto) näkemys referoidaan vain lyhyesti kritiikin kohteena. ”Kuntaliiton johto kannusti Vieraskynä-kirjoituksessa kuntia tarttumaan lainsäädännön tuomiin mahdollisuuksiin purkaa suojeltuja rakennuksiaan.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Kirjoittaja haastaa Kuntaliiton näkemyksen purkamisen eduista ja asettaa vastakkain kuntien purkamishalun ja kansalaisten arvostaman kulttuuriperinnön. Lukijalle välittyy kuva, jossa rakennusten purkaminen on paitsi ympäristörikos, myös taloudellinen virhe, jota kunnat tekevät tietämättömyyttään tai lyhytnäköisyyttään.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja ei avaa tarkemmin niitä syitä, joiden vuoksi kunnat päätyvät purkamiseen (esim. korjausvelka tai käyttötarkoituksen puute), mikä voisi selittää purkamisen kasvun paremmin kuin pelkkä tahdon puute.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Kirjoittaja käyttää asemaansa Museoviraston osastonjohtajana vahvistamaan argumenttejaan.

9 Tilastokytkos 69/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini77

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
69/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin ydinargumentti rakennusten purkamisen kasvusta ja suojelun vähäisyydestä perustuu tilastollisiin väittämiin, jotka vaativat ristiintarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • rakennusten purkamistilastot Suomessa
  • suojeltujen rakennusten osuus rakennuskannasta

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Museovirasto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kangasniemi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ulla Salmela muut analyysit →
Kangasniemi Museovirasto politiikka Kuntaliitto Puu-Juuka asuminen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide

Tiedot tästä analyysistä

Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen säästää [...282 sanaa...] vaalimisessa. Ulla Salmela osastonjohtaja, Museovirasto

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →