Analyysi artikkelista: Vakoilu | Ansa rajalla käänsi nuoren miehen Venäjän agentiksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Grok 4.362
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini46
- Grok 4.338
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi käsityksen siitä, että vakoojaksi voi päätyä kuka tahansa tavallinen rajanylittäjä ilman erityistä pääsyä salaisuuksiin. Lukijalle välittyy varoittava viesti Venäjän rajanylityspisteiden vaarallisuudesta, mikä tukee viranomaisten narratiivia rajaturvallisuuden merkityksestä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain viranomaisten näkökulman. Pelotteluun vetoaminen ja Suomen kansalaisten mainitseminen rajanylittäjinä ohjaavat lukijan tulkintaa uhan läheisyydestä.
Artikkeli ei ota kantaa kotimaiseen politiikkaan, mutta lukijan ajatus taipuu turvallisuuspoliittiseen varovaisuuteen ja Venäjän vastaisuuteen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisnäkökulma
- Venäjän tiedustelutoiminnan uhka
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Syytetyn tai Venäjän viranomaisten näkemystä ei ole kysytty. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Rajanylityksen vaarallisuuden korostaminen herättää turvattomuutta.
Huoli siitä, että tavallinen ihminen voi joutua vakoojaksi.
Otsikon 'Ansa rajalla' luo uhkaavan tunnelman.
Varoitus siitä, että tuhannet suomalaiset kulkevat saman 'ansan' kautta.
Tunnevetoaminen on osa uutisen varoittavaa luonnetta, mutta se on samalla manipuloivaa, koska se yhdistää tavalliset matkustajat vakoilun uhkakuvaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat leipätekstin antamia tietoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini72
- Grok 4.368
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää dramaattista 'Ansa rajalla' -ilmaisua houkutellakseen lukijaa.
Sana 'Ansa' lataa otsikon jännityksellä ja viittaa vaaraan.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini62
- Grok 4.348
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua Venäjän viranomaisten ja Viron turvallisuuden välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini8
- Grok 4.328
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli vetoaa 'tavalliseen ihmiseen' ja varoittaa eliitin (vakoojien) toiminnasta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Syytettyä tai Venäjän viranomaisia ei ole kuultu. He olisivat voineet kommentoida värväysväitteitä tai vakoilun luonnetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktat ja viranomaislausunnot on erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen eli tässä tapauksessa syytetyn tai Venäjän viranomaisten näkemystä ei ole kuultu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Aihe on perinteinen turvallisuuspoliittinen uutinen, joka ei tarjoa uutta analyyttistä syvyyttä.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi käsityksen siitä, että vakoojaksi voi päätyä kuka tahansa tavallinen rajanylittäjä ilman erityistä pääsyä salaisuuksiin. Lukijalle välittyy varoittava viesti Venäjän rajanylityspisteiden vaarallisuudesta, mikä tukee viranomaisten narratiivia rajaturvallisuuden merkityksestä.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Suomen kansalaiset rajanylittäjien joukossa — tämä voi olla tietoinen valinta lisätä uutisen relevanssia suomalaiselle lukijakunnalle ja korostaa uhkakuvan läheisyyttä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Korostetaan rajanylityspisteen vaarallisuutta ja viitataan suomalaisiin matkustajiin.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →