Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yhteisöverojen metsäerän muutos olisi aito politiikkatoimi itäiseen Suomeen

Maaseudun Tulevaisuus Mielipidekirjoitus 9.6.2026
Pisteet
35
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoitus käyttää itäsuomalaista aluepolitiikkaa välineenä perussuomalaisten ja erityisesti Riikka Purran arvostelemiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen kuntapolitiikka nähdään älyllisesti laiskana ja itäistä Suomea syrjivänä, samalla kun keskustalainen veromalli esitetään ainoana oikeana ratkaisuna.

Mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuus Vesa Kallio · 9.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli on kansanedustajan kirjoittama kolumni, joka edustaa keskustalaista aluepoliittista näkökulmaa.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Teksti on yksipuolinen poliittinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä (esim. 'hölvätään', 'älyllistä laiskuutta'). Vastapuolen näkökulmaa ei kuulla, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Vaikka kirjoittaja edustaa keskustaa, tekstin kehystys, jossa hallituksen kuntauudistus nähdään 'älyllisenä laiskuutena' ja 'kasvukeskusten suosimisena', asettuu hallituksen oikeistolaista linjaa vastaan. Teksti ajaa alueellista tulonsiirtoa ja valtion vahvempaa roolia verotulojen tasaamisessa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Itä-Suomen kuntien verotulojen turvaaminen metsäerää nostamalla
  • Perussuomalaisten kuntapolitiikan kritisointi

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Itä-Suomen kunnat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen ja kuntaliiton perustelut kuntauudistukselle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa kuntauudistuksen tarpeellisuudesta tai tavoitteista.
  • Tausta Metsäerän nostamisen mahdolliset negatiiviset vaikutukset muihin kuntiin tai valtiontalouteen puuttuvat. — Ehdotus esitetään ilman taloudellista kokonaisarviota.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Paheksunta / viha
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumista kuntien heikentyvään asemaan ja hallituksen politiikkaan.

Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu perussuomalaisten toimintatapoja ja kuntauudistuspuheita.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'hölvätään' ja 'älyllistä laiskuutta' käytetään tunnevaikutuksen luomiseksi.

Polarisaatio (me-vs-he)

Kirjoittaja luo vastakkainasettelun itäisen Suomen ja kasvukeskusten välille.

Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle kolumnille, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se leimaa vastapuolen argumentit suoraan älyllisesti laiskoiksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 75

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin pääväitettä metsäerän muutoksesta.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää vahvan poliittisen väitteen: "Yhteisöverojen metsäerän muutos olisi aito politiikkatoimi itäiseen Suomeen"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja keskittyy politiikkatoimen nimeämiseen.

Kärjistys: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti luo selkeän vastakkainasettelun itäisen Suomen ja kasvukeskusten sekä keskustan ja perussuomalaisten välille.

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'kansa' (itäsuomalaiset kunnat) kärsii 'eliitin' (ministeriöt, kasvukeskukset) päätöksistä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Purraa ja perussuomalaisia kritisoidaan suoraan, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 30/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kritiikin kohteena olevia tahoja ei ole kuultu.
  • JO 11: Toimittajan/kirjoittajan kanta sekoittuu uutismaiseen argumentaatioon.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevia tahoja ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoitus toistaa perinteistä keskustalaista aluepoliittista retoriikkaa ilman uusia avauksia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Itä-Suomen kuntien ja keskustapuolueen etua, sillä kirjoitus ajaa aluepoliittista verouudistusta, joka hyödyttäisi metsävaltaisia kuntia ja vahvistaisi keskustan perinteistä kannatusaluetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyinen verotulojen jakautuminen on epäoikeudenmukaista ja että metsäerän nostaminen on yksiselitteisesti oikea ratkaisu. ”Nyt meiltä tulevaa metsärahaa hölvätään kasvukeskuksiin eli raha menee rahan luo.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kirjoittaja häivyttää keskustapuolueen oman historiallisen roolin aluepolitiikassa ja keskittää vastuun kuntien tilanteesta nykyhallitukselle. ”Kuntien määrän vähentämisen ehdottaminen niiden ongelmien ratkaisuksi osoittaa rumasti sanottuna älyllistä laiskuutta.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja edustaa keskustan näkökulmaa ja kritisoi perussuomalaisia ilman, että vastapuolelle annetaan tilaa perustella kuntauudistusnäkemyksiään. ”kaikki tietävät, kenen äänellä perussuomalaiset lopulta puhuvat – puheenjohtajansa äänellä”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Kirjoitus käyttää itäsuomalaista aluepolitiikkaa välineenä perussuomalaisten ja erityisesti Riikka Purran arvostelemiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen kuntapolitiikka nähdään älyllisesti laiskana ja itäistä Suomea syrjivänä, samalla kun keskustalainen veromalli esitetään ainoana oikeana ratkaisuna.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoituksen ensisijainen tavoite edistää verouudistusta vai hyödyntää kuntavaalien lähestymistä poliittisen vastakkainasettelun kärjistämiseksi perussuomalaisia vastaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja, negatiivisia ilmauksia kuvaamaan vastapuolen politiikkaa.

Syntipukkiajattelu Lieva

Riikka Purra esitetään kuntien ongelmien pääasiallisena aiheuttajana.

9 Tilastokytkos 40/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini57
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu väitteisiin kuntien verotulojen jakautumisesta, joiden tarkistaminen vaatisi tilastotietoa yhteisöveron metsäerän vaikutuksista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • kuntien yhteisövero
  • metsäerän merkitys kuntataloudessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Kuntaliitto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kotimaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Vesa Kallio muut analyysit →
kotimaa politiikka Riikka Purra talous

Tiedot tästä analyysistä

Itäisen Suomen kuntien saaman metsäerän [...215 sanaa...] eli raha menee rahan luo.

Sisältö haettu
10.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →