Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Karu tieto Euroopan ruoantuotannosta: ”Ennennäkemätön kriisi”

Ilta-Sanomat Uutinen 18.8.2026
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli maalaa kuvan laajamittaisesta ja poikkeuksellisesta maatalouskriisistä, joka uhkaa ruoantuotantoa. Lukijalle välittyy viesti, että sään ääri-ilmiöt eivät ole enää paikallisia, vaan ne vaikuttavat koko maanosan tuotantoketjuihin samanaikaisesti.

Uutinen Ilta-Sanomat Ville Hardén · 18.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee tilannetta maataloustuottajien ja heidän etujärjestöjensä näkökulmasta.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään raportoiva, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä se nojaa vain tuottajajärjestöjen lausuntoihin. Tämä luo painottuneen kuvan kriisistä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi ympäristöilmiöstä ja sen taloudellisista seurauksista. Vaikka se painottaa tuottajien näkökulmaa, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan keskittyy uutisoimaan sääilmiöiden vaikutuksista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Maataloustuottajien näkökulma kriisin vakavuudesta

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus kriisin vaikutuksista kuluttajahintoihin tai huoltovarmuuteen puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten kriisi vaikuttaa hänen arkeensa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli ruoantuotannon tilasta ja kriisin laajuudesta.

Liioittelu / korostus

Kriisin kuvaaminen 'ennennäkemättömäksi' ja 'historialliseksi'.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu haastateltavien käyttämiin vahvoihin ilmaisuihin kriisin vakavuudesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 71/100, kärjistys 22

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin kuvausta maatalouden kriisistä.

Klikkihoukutus: 71/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini71
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää vahvaa kieltä ja lupaa dramaattista tietoa, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'Karu' ja 'Ennennäkemätön kriisi' lataavat otsikon negatiivisella ja hälyttävällä sävyllä.

Kärjistys: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi sääilmiöiden vaikutuksista.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä; artikkeli keskittyy asiapohjaiseen raportointiin kriisistä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee maataloustuottajia, mutta ei anna ääntä esimerkiksi kuluttajien tai viranomaisten näkökulmalle.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla satotappioiden prosenttilukuja.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä artikkeli esittää kriisin vain tuottajien näkökulmasta ilman muiden osapuolten ääniä.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti The Guardianin uutisointiin, eikä sisällä laajaa omaa taustoitusta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee maatalousalan etujärjestöjä ja tuottajia, sillä se korostaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja kriisin vakavuutta.
Pelissä Ruoantuotannon huoltovarmuus vs. ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä tuottajien näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyinen tilanne on historiallisesti poikkeuksellinen kriisi, eikä kyseenalaista tai vertaa tätä aiempiin vastaaviin ilmiöihin. ”ennennäkemättömään kriisiin”
Kuka saa äänen Äänessä ovat vain tuottajajärjestöjen edustajat, jotka vahvistavat kriisin vakavuuden. ”sanoo hedelmien ja vihannesten tuottajien kattoyhtiö Prince de Bretagne.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli maalaa kuvan laajamittaisesta ja poikkeuksellisesta maatalouskriisistä, joka uhkaa ruoantuotantoa. Lukijalle välittyy viesti, että sään ääri-ilmiöt eivät ole enää paikallisia, vaan ne vaikuttavat koko maanosan tuotantoketjuihin samanaikaisesti.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain tuottajien näkökulmaan ja kriisin kuvailuun ilman kuluttajahintavaikutusten tai kaupan alan näkökulman avaamista, mikä voisi antaa lukijalle laajemman kuvan kriisin yhteiskunnallisista seurauksista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää tarkkoja prosenttilukuja satotappioista, joiden paikkansapitävyys ja laajuus olisi hyvä tarkistaa virallisista tilastoista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • satotappiot Euroopassa 2024
  • maatalouden tuotantokustannukset ja sääilmiöt

Suositellut lähteet

  • Eurostat
  • FAO
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ranska laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ville Hardén muut analyysit →
Ranska Eurooppa Prince de Bretagne The Guardian Eric Legras ympäristö talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Erityisesti vihannesten ja viljan kasvattajat [...164 sanaa...] jopa kymmeniä tuhansia ylimääräisiä kuolemia.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →