Analyysi artikkelista: Putin on Euroopan laitaoikeiston riidanaihe – näissä maissa oikeistopopulistit nousevat
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin laitaoikeiston nousun Euroopassa, mutta jättää lukijan pohtimaan, onko kyseessä pysyvä muutos vai ohimenevä ilmiö. Vaikka teksti mainitsee Venäjän suhteen erottavana tekijänä, se ei syvenny siihen, miten tämä jakolinja vaikuttaa EU:n päätöksentekokykyyn tai turvallisuuspolitiikkaan.
Artikkeli on pintapuolinen katsaus, joka listaa puolueita ilman syvempää analyysia niiden ideologisista eroista tai vaikutuksista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää latautunutta terminologiaa ja kehystää ilmiön yhtenäiseksi, vaikka se raportoi faktuaalisesti kannatusluvuista. Tasapainoa haetaan mainitsemalla Venäjä-suhteen erot, mutta analyysi jää ohueksi.
Artikkeli raportoi poliittisesta ilmiöstä neutraalisti ilman selkeää ideologista suuntaa. Se ei asetu puolueiden puolelle eikä niitä vastaan, vaan kuvaa tilannetta gallup-lukujen valossa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Laitaoikeiston nousu on merkittävä ja yhtenäinen eurooppalainen ilmiö.
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Puolueiden ideologisten erojen ja taustojen syvempi avaaminen puuttuu. — Lukija ei saa selkeää kuvaa siitä, mitä nämä puolueet todellisuudessa ajavat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli populistipuolueiden nousun vaikutuksista Eurooppaan.
Korostaa puolueiden nousua ja eroja ulkopolitiikassa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aihepiiriin, joka on luonnostaan poliittisesti jännitteinen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääaihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa selitystä riidanaiheista, mutta leipäteksti jää hyvin pintapuoliseksi.
Termi laitaoikeisto on poliittisesti latautunut ja ohjaa lukijan tulkintaa puolueiden asemasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa poliittisia leirejä neutraalisti ilman demonisointia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää termiä populistipuolue, mutta raportoi ilmiöstä asiallisesti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on yleiskatsaus, eikä siinä ole yksittäistä kohdetta, jota tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (gallupit) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen jää pintapuoliseksi analyysin puutteen vuoksi.
- JO 12: Lähdekritiikki ja puolueiden ideologisten erojen avaaminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusluonteinen uutiskooste, joka ei tarjoa uutta syväluotaavaa tietoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin laitaoikeiston nousun Euroopassa, mutta jättää lukijan pohtimaan, onko kyseessä pysyvä muutos vai ohimenevä ilmiö. Vaikka teksti mainitsee Venäjän suhteen erottavana tekijänä, se ei syvenny siihen, miten tämä jakolinja vaikuttaa EU:n päätöksentekokykyyn tai turvallisuuspolitiikkaan.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain suurimpiin EU-maihin, vaikka laitaoikeiston nousu on merkittävää myös pienemmissä jäsenmaissa; tämä valinta saattaa antaa kuvan, että ilmiö on rajoittunut vain suurvaltoihin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu kannatusmittauksiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on olennaista.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- EU-maiden kannatusmittaukset 2024
- AfD kannatuskehitys 2022-2024
Suositellut lähteet
- Politico Poll of Polls
- Eurostat
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →