Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS Filippiineillä | Paikalliset sättivät suomalaismiestä, joka halusi vain siivota rannan

Helsingin Sanomat Reportaasi 21.7.2026
Pisteet
61
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
35
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
75
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa suomalaisesta miehestä sankarillisena ja pyyteettömänä toimijana, joka taistelee yksin ylivoimaista ympäristöongelmaa vastaan. Paikallisten asenteet esitetään vastavoimana, mikä korostaa yksilön moraalista ylivertaisuutta suhteessa ympäristöönsä.

Reportaasi Helsingin Sanomat HS-tilaajille Jaakko Muilu · 21.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee ympäristöongelmaa yhden ihmisen kokemuksen ja toiminnan kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään myötätuntoinen päähenkilöä kohtaan. Vinouma syntyy siitä, että paikallisten näkökulma jää täysin sivuun, mikä luo yksipuolisen kuvan 'sivistyneestä' yksilöstä vastaan 'roskaava' yhteisö.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy inhimilliseen tarinaan. 'Center'-luokitus johtuu siitä, että kyseessä on reportaasi, ei poliittinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yksilön vapaaehtoistyön merkitys
  • Paikallisten välinpitämättömyys

Kritisoidut tahot

  • paikalliset asukkaat

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Paikallisten asukkaiden elinolosuhteiden tai jätehuollon puutteiden taustoitus puuttuu. — Ilman tätä lukija saa kuvan, että roskaaminen on vain tahallista välinpitämättömyyttä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yksilökeskeisyys Vastakkainasettelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Paikallisten toimintaa kohtaan suunnattu implisiittinen paheksunta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäisen miehen tarina edustaa laajempaa ympäristöongelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Sankari vs. paikalliset asukkaat -asetelma.

Tunteisiin vetoaminen on tyypillistä reportaasigenrelle, jossa henkilökuva on keskiössä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko luo vastakkainasettelun suomalaisen ja paikallisten välille houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'sättivät' luo välittömästi negatiivisen ja vastakkainasettelevan sävyn paikallisia kohtaan.

Kärjistys: 30/100

Otsikon 'sättivät' ja jutun 'kalastajien roskat' luovat lievää me-vs-he-asetelmaa.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populismia, vaikka yksilön ja paikallisten välinen jännite on olemassa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Paikallisia asukkaita syytetään roskien heittämisestä, mutta heille ei ole varattu mahdollisuutta kommentoida asiaa.

5 JSN-arvio 75/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen kuvaukseen henkilön arjesta.

Heikkoudet

  • JO 21: Paikallisia asukkaita kritisoidaan, mutta heille ei anneta ääntä vastata syytöksiin.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Henkilökuva on perinteinen, mutta aihepiiri on ajankohtainen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yksilön hyväntekeväisyystyön ja ympäristövastuun korostamista, nostaen esiin suomalaisen vapaaehtoisen toiminnan paikallisessa kontekstissa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Aaltosen toiminta on ensisijaisesti hyväntekeväisyyttä, jota paikalliset eivät ymmärrä. ”Paikalliset sättivät suomalaismiestä, joka halusi vain siivota rannan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Filippiinien roskamäärä esitetään passiivisena tilastona, joka korostaa Aaltosen yksilöllistä ponnistelua. ”Filippiinit kaataa arvioiden mukaan mereen vuosittain 360 000–540 000 tonnia muoviroskaa.”
Kuka saa äänen Simo Aaltonen on jutun ainoa ääni, paikallisten näkökulma välittyy vain hänen tulkintansa kautta. ””Nämä ovat kalastajien roskia”, Aaltonen miettii.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa kuvaa suomalaisesta miehestä sankarillisena ja pyyteettömänä toimijana, joka taistelee yksin ylivoimaista ympäristöongelmaa vastaan. Paikallisten asenteet esitetään vastavoimana, mikä korostaa yksilön moraalista ylivertaisuutta suhteessa ympäristöönsä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi paikallisten asenteita tai roskien alkuperää ei ole avattu syvemmin; tämä voisi auttaa ymmärtämään, onko kyseessä kulttuurien välinen väärinymmärrys vai syvempi sosioekonominen konflikti.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää tilastollisen väitteen Filippiinien roskamääristä, mikä on jutun faktuaalinen ankkuri.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Filippiinien muovijäte
  • merien roskaantuminen

Suositellut lähteet

  • World Bank
  • Science Advances
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Filippiinit laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jaakko Muilu muut analyysit →
Filippiinit ympäristö Simo Aaltonen Dipolog
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kirjeenvaihtajat

Tiedot tästä analyysistä

Hiekasta pilkistää kulahtanut palohälytin. **Simo [...145 sanaa...] ei roskaa meriä yhtä paljon.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →