Analyysi artikkelista: Hässäkkä Suvivirrestä leviää – Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja puuttuu peliin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ja yhdenvertaisuuslautakunnan, kehystäen virren laulamisen kulttuuriseksi oikeudeksi ja viranomaistoiminnan absurdiksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteiden puolustaminen nähdään järkevänä ja viranomaisten puuttuminen liiallisena byrokratiana, vaikka vastapuolen perusteluja lautakunnan päätökselle ei avata.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa koko puheenvuoron Vestmanille. Vastapuolen (yhdenvertaisuuslautakunta) näkökulma jää puuttumaan, ja kieli on Vestmanin näkökulmaa tukevaa.
Artikkeli ajaa arvoliberaalin viranomaistoiminnan vastaista ja arvokonservatiivista kulttuuriperintöä korostavaa kehystä. Koska vastapuolen ääni puuttuu, lukijan ajatus taipuu Vestmanin esittämään kritiikkiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perinteiden säilyttäminen on kulttuurisesti välttämätöntä.
- Viranomaisten puuttuminen perinteisiin on epäviisasta.
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan perustelut uhkasakolle puuttuvat. — Lukija ei saa tietää, miksi viranomainen on päätynyt kyseiseen ratkaisuun, mikä tekee päätöksestä näyttämään perusteettomalta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Vestmanin turhautuminen viranomaisten toimintaan välittyy tekstistä.
Suvivirren ja joululaulujen esittäminen kytketään suomalaiseen kulttuuriperintöön.
Käytetään sanoja kuten 'absurdi' ja 'karhunpalvelus' kuvaamaan vastapuolen toimintaa.
Richard Dawkinsin sitaatti käytetään vahvistamaan argumenttia kulttuurikristillisyydestä.
Tunteisiin vetoaminen on manipuloivaa, koska se esittää yhden näkökulman ainoana järkevänä vaihtoehtona ilman vastapainoa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa Vestman puuttuu tilanteeseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää sanaa 'Hässäkkä', joka dramatisoi tilannetta.
Sana 'Hässäkkä' lataa otsikon kuvaamaan konfliktia.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun viranomaisten ja perinteiden puolustajien välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vestmanin puheissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'kansa' (perinteiden vaalijat) on vastakkain 'eliitin' (yhdenvertaisuuslautakunta) kanssa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa ei ole kuultu, vaikka he ovat kritiikin kohteena.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; lautakunnan näkemys puuttuu.
- JO 11: Toimittajan valinnat korostavat yhden osapuolen näkemystä.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen on laiminlyöty.
6 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi ajankohtaisen poliittisen kannanoton perinteisellä tavalla.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ja yhdenvertaisuuslautakunnan, kehystäen virren laulamisen kulttuuriseksi oikeudeksi ja viranomaistoiminnan absurdiksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteiden puolustaminen nähdään järkevänä ja viranomaisten puuttuminen liiallisena byrokratiana, vaikka vastapuolen perusteluja lautakunnan päätökselle ei avata.
Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan perusteluja uhkasakolle, mikä jättää lukijalle yksipuolisen kuvan lautakunnan toiminnan motiiveista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'absurdi' ja 'karhunpalvelus' viranomaistoiminnan kuvaamiseen.
Richard Dawkinsin nimeä käytetään vahvistamaan Vestmanin omaa näkemystä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →