Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Populismin tutkija: Siniset pyrkivät vaihtoehdoksi isoille, perussuomalaiset asettuvat kaikkia vastaan

Ilta-Sanomat Analyysi 31.10.2017
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli jäsentää perussuomalaisten hajoamista strategisena välttämättömyytenä, jossa puolueet hakevat omaa identiteettiään. Lukijalle välittyy kuva, jossa Siniset yrittävät sovittautua valtavirtaan hallitusyhteistyön kautta, kun taas perussuomalaiset valitsevat järjestelmän vastaisen opposition roolin.

Analyysi Ilta-Sanomat Päivi Lakka · 31.10.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli perustuu populismin tutkijan Emilia Palosen analyysiin, mikä antaa sille asiantuntijaperspektiivin.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyyttinen ja pyrkii selittämään poliittisia ilmiöitä asiantuntijan kautta. Vinouma on matala, sillä se ei ota kantaa puolueiden politiikan oikeellisuuteen, vaan keskittyy niiden strategiseen toimintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli tarkastelee molempia osapuolia (Siniset ja perussuomalaiset) analyyttisesti ja neutraalisti. Se ei asetu kummankaan puolelle, vaan kuvaa niiden erilaisia strategisia valintoja poliittisessa kentässä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolueiden strateginen asemointi
  • Hajoamisen loogisuus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavetoisuus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja poliittiseen realismiin selittäessään puolueiden hajoamista.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se pyri manipuloimaan lukijaa tunteilla.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee puolueiden strategioita.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääväitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa puolueiden strategisia valintoja neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa puolueiden välistä eroa, mutta ei itse polarisoi tai käytä vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä ja tutkijan näkökulmasta, ei itse käytä populistista retoriikkaa.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyysi, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 95/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan analyysi on erotettu selkeästi faktoista.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen analyysin kautta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli tarjoaa perinteisen poliittisen analyysin aiheesta, joka on ollut laajasti esillä mediassa.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista analyysia, joka jäsentää puolueiden strategisia valintoja. Se auttaa lukijaa ymmärtämään puolueiden välisiä eroja ja niiden pyrkimyksiä asemointiin, mikä hyödyttää äänestäjää, joka haluaa hahmottaa poliittista kenttää.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolueiden on välttämätöntä määritellä itsensä uudelleen kannattajien silmissä hajoamisen jälkeen. ”on sekä puolueesta loikanneilla sinisillä että puolueeseen jääneillä ollut tarve löytää ja määritellä itsensä kannattajien silmissä uudelleen.”
Kuka saa äänen Asiantuntija Emilia Palonen on jutun keskeinen ääni, jonka näkemyksiä käytetään tapahtumien tulkintaan. ”Helsingin yliopiston populismin tutkijan Emilia Palosen mukaan perussuomalaisista loikanneet siniset vaikuttavat pyrkivän luomaan itsestään vaihtoehtoa”
Tunnelma Realismi

Artikkeli jäsentää perussuomalaisten hajoamista strategisena välttämättömyytenä, jossa puolueet hakevat omaa identiteettiään. Lukijalle välittyy kuva, jossa Siniset yrittävät sovittautua valtavirtaan hallitusyhteistyön kautta, kun taas perussuomalaiset valitsevat järjestelmän vastaisen opposition roolin. Analyysi normalisoi hajoamisen loogisena seurauksena puolueen sisäisistä ristiriidoista.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sampo Terho laajempi kuva → Katso kirjoittajan Päivi Lakka muut analyysit →
Sampo Terho Perussuomalaiset Siniset Timo Soini Emilia Palonen Jussi Halla-aho Helsinki Tuija Saresma politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Populismin tutkijan Emilia Palosen mukaan [...343 sanaa...] käsittelee perussuomalaisia ja populismin retoriikkaa.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →