← Etusivu

Analyysi artikkelista: IS:n tiedot: Presidentin kanslia ei saanut tietoa supo-selvityksestä

Ilta-Sanomat Uutinen 27.8.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna80
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä tiedonkulun katkeamisesta ja ministerien välisestä julkisesta sanaharkasta. Rivien välistä välittyy kuva hallituksen heikosta sisäisestä koordinaatiosta ja pääministerin sekä sisäministerin välisestä syvenevästä luottamuspulasta, jossa virheellinen tiedonkulku toimii polttoaineena poliittiselle konfliktille.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee hallinnon tiedonkulun rakenteita ja niissä tapahtuneita virheitä.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin raportoiva, mutta valitsee kehykseksi 'sanasodan', mikä korostaa konfliktia enemmän kuin hallinnollista virhettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä epäselvyydestä ja antaa molemmille osapuolille tilaa kommentoida. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on hallinnon toimivuuden arvioinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen sisäinen erimielisyys
  • Tiedonkulun epäonnistuminen

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva suojelupoliisin ohjauksen muutostarpeista puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi selvitys on ylipäätään tehty.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Konfliktin korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Sisäministerin turhautuminen tiedonkulun puutteeseen.

Latautunut kieli

Sitaatti sisältää voimakkaan ilmaisun.

Konflikti- tai kriisikehys

Tapahtumat esitetään sanasotana.

Tunteellinen kieli on peräisin haastateltavan suorasta sitaatista, mikä on journalistisesti perusteltua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tietoa.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko viittaa sisäpiiritietoon, mutta on informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali: IS:n tiedot: Presidentin kanslia ei saanut tietoa supo-selvityksestä

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna30
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli kuvaa hallituspuolueiden välistä sanailua, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista kehystä, vaikka ministerin sitaatti onkin suorapuheinen.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Orpo että Rantanen ovat saaneet esittää näkemyksensä.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla virheen taustat.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista sitaattien avulla.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko ja ingressi korostavat konfliktia, vaikka kyseessä on hallinnollinen virhe.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu muiden medioiden ja omien tietojen yhdistelyyn.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen sisäistä jännitettä korostavia tahoja: tapahtumien kuvaaminen sanasotana ja epäonnistuneena tiedonkulkuna nostaa esiin hallituspuolueiden välisiä luottamusongelmia.
Pelissä Hallituksen sisäinen luottamus vs. pääministerin toimivalta selvitysten tekemisessä. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa tiedonkulun epäonnistumista ja siitä syntynyttä poliittista konfliktia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen sisäinen tiedonkulku on ensisijaisesti merkki poliittisesta konfliktista, eikä vain hallinnollinen virhe. ”Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps) ovat olleet julkisesti sanasodassa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksen tiedonkulun epäonnistumisesta häivytetään tekniseen virheeseen, vaikka vastuu on nimetty. ”laadittu asettamispäätös oli jäänyt heidän mukaansa odottamaan asiakirjajärjestelmään”
Kuka saa äänen Sisäministeri Rantanen saa tilaa tunteikkaalle kritiikille, kun taas pääministeri Orpo vastaa hallinnollisella perustelulla. ”Rupesi v*tuttamaan, Rantanen kuvasi ensimmäistä reaktiotaan.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä tiedonkulun katkeamisesta ja ministerien välisestä julkisesta sanaharkasta. Rivien välistä välittyy kuva hallituksen heikosta sisäisestä koordinaatiosta ja pääministerin sekä sisäministerin välisestä syvenevästä luottamuspulasta, jossa virheellinen tiedonkulku toimii polttoaineena poliittiselle konfliktille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko tiedonkulun virhe todellisuudessa ollut vain tekninen, vai onko kyseessä ollut tietoinen viivyttely, jota artikkelin valitsema 'sanasota'-kehys vahvistaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen politiikka laajempi kuva Katso kirjoittajan Iida Hallikainen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja [...404 sanaa...] kanslia ei saanut tietoa supo-selvityksestä.

Sisältö haettu
30.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →