← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ylen kannatusmittaus: Vasemmistoliitolle iso pudotus, PS:lle suurin nousu

Yle Uutinen 6.8.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kannatusmittaukset osana poliittista peliä, jossa yksittäiset skandaalit ja hallituksen sisäiset jännitteet vaikuttavat suoraan äänestäjien siirtymiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaiset onnistuvat hyödyntämään muiden porvaripuolueiden vaikeuksia, kun taas vasemmistoliiton kannatuspudotus kehystetään äänestäjien siirtymisenä muihin punavihreisiin puolueisiin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkimusjohtajan analyysiin kannatusmuutosten syistä.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta painottaa hallituspuolueiden kannatuksen kehitystä. Asiantuntijan ääni on keskeisessä roolissa tulkinnassa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kannatusmittauksen tulokset asiallisesti ja antaa tilaa eri puolueiden kannatusmuutoksille. Ideologista suuntaa ei välity, ja vahtikoira-asetelma (Garden-sotku) käsitellään neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten kannatusnousun syyt
  • Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastollista dataa ja asiantuntijan tulkintoja.

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen uutisraportti ilman tunteisiin vetoavia tekniikoita.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen pääkohdat.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi kannatusmuutokset neutraalisti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista otetta; raportoi kannatusmittauksen tulokset neutraalisti.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kannatusmittausuutinen, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva kritiikki.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 7: Lähteet ja tutkimusmenetelmät on avattu selkeästi.
  • JO 7: Tutkimusmenetelmät ja virhemarginaalit on ilmoitettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen kannatusmittausuutinen.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee poliittista analyysia ja hallituksen toimintakyvyn arviointia, nostaen esiin perussuomalaisten kannatuksen nousun ja kokoomuksen Garden-sotkun vaikutukset.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kannatusmittaukset heijastavat suoraan äänestäjien reaktioita ajankohtaisiin poliittisiin tapahtumiin. ”Mittausajanjakson aikana keskustelu sosiaali- ja terveysministeri, perussuomalaisten Wille Rydmanin (ps.) sosiaalityön tutkimusrahapäätösten ja STEA-avustuskriteerien ympärillä jatkui.”
Kuka saa äänen Tutkimusjohtaja Tuomo Turja toimii artikkelin ainoana asiantuntijana, joka tulkitsee kannatusmuutosten syitä. ”Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan puolue on saanut uusia kannattajia ennen kaikkea muista porvaripuolueista eli keskustasta ja kokoomuksesta.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi kannatusmittaukset osana poliittista peliä, jossa yksittäiset skandaalit ja hallituksen sisäiset jännitteet vaikuttavat suoraan äänestäjien siirtymiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaiset onnistuvat hyödyntämään muiden porvaripuolueiden vaikeuksia, kun taas vasemmistoliiton kannatuspudotus kehystetään äänestäjien siirtymisenä muihin punavihreisiin puolueisiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan nimenomaan perussuomalaisten nousua ja hallituspuolueiden yhteenlaskettua kannatusta, vaikka samalla raportoidaan merkittävästä kannatuslaskusta vasemmistoliitolle ja keskustalle; tämä voi viestiä pyrkimyksestä tasapainottaa uutisointia hallituksen eduksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 95/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini97
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan kannatusmittauksen tilastollisiin tuloksiin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • puoluekannatus Suomessa 2026

Suositellut lähteet

  • Yle
  • Taloustutkimus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Mari Rantanen laajempi kuva Katso kirjoittajan Marica Paukkeri muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • puolueiden kannatus
  • Suomen politiikka
  • Perussuomalaiset
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suosituin puolue on yhä SDP. [...763 sanaa...] 6.8.2026 kello 16.11. Keskustele (450)

Sisältö haettu
6.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →