Analyysi artikkelista: Salaliittoteorioissa Elviskin on elossa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi salaliittoteorioiden tutkimista ja asettaa tutkijan äänen vastakkain vaihtoehtoisten totuuksien kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka epäily on tervettä, tietyt uskomukset, kuten rokotekriittisyys, ovat yhteiskunnallisesti huolestuttavia ja vaativat asiantuntijan ohjausta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen haastattelu, mutta se nojaa vahvasti yhden asiantuntijan näkökulmaan. Vinouma on lievä ja liittyy siihen, että ilmiötä tarkastellaan vain tutkijan määrittelemän 'terveen kritiikin' raameissa.
Artikkeli käsittelee aihetta tieteellisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä ilman selkeää ideologista kantaa. Tutkijan ääni dominoi, mutta se on genren mukaista haastattelussa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tieteellinen skeptismi
- Huoli disinformaation vaikutuksista
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Salaliittoteorioiden laajemmat yhteiskunnalliset juurisyyt, kuten luottamuspula instituutioihin, jäävät pintapuolisiksi. — Lukija saa kuvan, että kyse on vain yksilöiden virheellisestä ajattelusta, ei yhteiskunnallisesta oireesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli siitä, että salaliittoteoriat heikentävät luottamusta tärkeisiin asioihin, kuten rokotteisiin.
Pyrkimys asialliseen ja analyyttiseen otteeseen ilmiön ymmärtämiseksi.
Termien kuten 'huuhaa' käyttö asiantuntijan suulla luo vastakkainasettelua.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy tutkijan huoleen disinformaation seurauksista, mikä on perusteltua haastattelun kontekstissa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää viittausta Elvis-myyttiin houkutellakseen lukijaa, vaikka itse artikkeli käsittelee aihetta vakavammin.
Otsikko on leikkisä mutta ei sisällä latautuneita poliittisia termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli erottelee 'terveen kritiikin' ja 'huuhaan', mikä luo lievää me-vs-ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; tutkija analysoi ilmiötä asiantuntijana.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijahaastattelu, ei uutinen, joka kohdistuisi yksittäiseen henkilöön tai tahoon, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — haastateltavan näkemykset on selkeästi osoitettu sitaateilla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — vaikka kyseessä on haastattelu, salaliittoteorioihin uskovia käsitellään ryhmänä ilman mahdollisuutta vastata kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Aihe on yleinen, mutta haastattelu tuo esiin tutkijan henkilökohtaisen kokemuksen.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi salaliittoteorioiden tutkimista ja asettaa tutkijan äänen vastakkain vaihtoehtoisten totuuksien kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka epäily on tervettä, tietyt uskomukset, kuten rokotekriittisyys, ovat yhteiskunnallisesti huolestuttavia ja vaativat asiantuntijan ohjausta.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan Sivelän kokemukseen 'vihatuksi tulemisesta' blogisivustoilla — tämä kehystää salaliittoteorioihin uskovat automaattisesti aggressiivisiksi toimijoiksi, mikä ohjaa lukijan sympatioita tutkijan puolelle.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →