Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Nuorten joukko piinaa ruokakauppoja Espoossa – Useita epäiltyjä varkauksia

Iltalehti Uutinen 28.4.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi nuorisorikollisuuden käsittelyn poliisivetoisena ja lastensuojelullisena prosessina. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, jossa viranomaiset puuttuvat toimintaan ajoissa, vaikka itse nuorten taustoja tai motiiveja ei avata.

Uutinen Iltalehti Alisa Valta · 28.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa täysin poliisin antamiin tietoihin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali raportti poliisin tiedotteesta. Vinouma on vähäinen, rajoittuen viranomaisnäkökulman dominanssiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli keskittyy rikosten raportointiin ja viranomaistoimiin, eikä ota kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma

Kritisoidut tahot

  • Nuoret

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön laajempi tausta tai syyt nuorten rikollisuuden kasvuun puuttuvat. — Lukija saa vain pintapuolisen kuvan tapahtumista ilman ymmärrystä ilmiön syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli nuorten ajautumisesta rikollisuuteen.

Latautunut kieli

Sana 'piinaa' otsikossa luo negatiivisen mielikuvan.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aiheeseen eli häiriökäyttäytymiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'piinaa'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumia asiallisesti ilman vahvaa latausta.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on alaikäisten rikosepäily, jolloin vastapuolen kuuleminen ei ole journalistisesti tarkoituksenmukaista tai mahdollista.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat poliisin tiedotteeseen.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Nuorten tai heidän huoltajiensa näkökulma puuttuu, mutta kyseessä on alaikäisten rikosepäily.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan poliisin tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee paikallisia yrittäjiä ja asukkaita, jotka kokevat turvattomuutta, korostamalla poliisin aktiivista otetta ja lastensuojelullisia toimia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nuorten toiminta on suunnitelmallista ja vaatii viranomaispuuttumista. ”Nuorten epäillään käyttäytyneen häiritsevästi ja anastaneen omaisuutta suunnitelmallisesti.”
Kuka saa äänen Poliisi on ainoa ääni artikkelissa, mikä antaa viranomaisnäkökulmalle yksinoikeuden tilanteen määrittelyyn. ”kertoo Länsi-Uudenmaan poliisi.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi nuorisorikollisuuden käsittelyn poliisivetoisena ja lastensuojelullisena prosessina. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, jossa viranomaiset puuttuvat toimintaan ajoissa, vaikka itse nuorten taustoja tai motiiveja ei avata.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Espoo laajempi kuva → Katso kirjoittajan Alisa Valta muut analyysit →
Espoo Rikos Länsi-Uudenmaan poliisi kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Nuorista on tehty lastensuojeluilmoitukset. Poliisi [...138 sanaa...] eivät ajautuisi vakavampien rikosten tekijöiksi.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →