← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomalaiset raivostuivat suklaapäätöksestä – Nyt puhuu virolainen pomo

Iltalehti Uutinen 1.9.2026
Pisteet
49
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen yritysjohdolle, joka perustelee työpaikkojen siirtoa tehokkuudella ja kilpailukyvyllä. Vaikka jutussa mainitaan suomalaisten närkästys, lukijalle välittyy kuva vääjäämättömästä yrityspäätöksestä, jossa yrityksen strategiset investoinnit painavat enemmän kuin paikallinen työllisyys.

Artikkeli tarjoaa yritysjohdon näkökulman tuotannon siirtoon, mutta jättää työntekijöiden ja paikallisyhteisön näkökulman lähes kokonaan huomiotta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee aihetta yrityksen kilpailukyvyn ja strategisten päätösten näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain yritysjohdolle. Vaikka aihe on taloudellinen, työntekijöiden näkökulman puuttuminen tekee jutusta yrityksen viestintää tukevan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Juttu käsittelee yrityksen liiketoimintapäätöstä. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, se ei suoraan aja ideologista linjaa, vaan raportoi yrityksen perustelut.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yritysjohdon näkemys välttämättömyydestä

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Työntekijöiden tai ammattiliittojen näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain yrityksen version tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli työpaikkojen menetyksestä.

Turhautuminen / pettymys

Suomalaisten närkästys tuotannon siirrosta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten raivostuivat ja kaappaamisesta käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma suomalaisten närkästyksen ja yrityksen välttämättömyyden välillä.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee lukijan kiinnostuksen herättämistä aiheeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna70
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä ja lupaa vastauksia.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana raivostuivat lataa otsikon tunneperäiseksi.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Lievä me-vs-ne-asetelma suomalaisten ja yrityksen välillä.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Työntekijöitä tai heidän edustajiaan ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen yrityksen päätöksistä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; työntekijöiden näkökulma on jätetty pois.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia yrityksen tiedotteen pohjalta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Orkla-konsernin viestintää: tuotannon siirto esitetään välttämättömänä kilpailukyvyn turvaamisena, mikä pehmentää päätöksen aiheuttamaa negatiivista julkisuutta.
Pelissä Yrityksen kilpailukyky vs. paikallinen työllisyys. Juttu käsittelee pääosin yrityksen näkökulmaa, jättäen työntekijöiden aseman ja yhteisölliset vaikutukset Vaajakoskelle taustalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tuotannon keskittäminen on ainoa keino säilyttää kilpailukyky. ”oli täysin välttämätön päätös, jos Orkla haluaa säilyttää kilpailukykynsä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijä (Orkla) esitetään passiivisena toimijana, joka vain reagoi markkinoiden realiteetteihin. ”Orklan on pakko varmistaa kilpailukykynsä tällä päätöksellä”
Kuka saa äänen Yrityksen edustaja saa laajan puheenvuoron, kun taas työntekijöiden ääni puuttuu kokonaan. ”Orkla Eestin johtaja Kaido Kaare kertoo Iltalehdelle”
Tunnelma Huoli

Artikkeli antaa äänen yritysjohdolle, joka perustelee työpaikkojen siirtoa tehokkuudella ja kilpailukyvyllä. Vaikka jutussa mainitaan suomalaisten närkästys, lukijalle välittyy kuva vääjäämättömästä yrityspäätöksestä, jossa yrityksen strategiset investoinnit painavat enemmän kuin paikallinen työllisyys.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu lainkaan Vaajakosken tehtaan työntekijöitä tai ammattiliittojen edustajia, mikä olisi tuonut vastapainoa yritysjohdon näkemykselle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee tuotannon siirtoja ja palkkatasoja, joiden taustoittamiseen tilastot olisivat hyödyllisiä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • yritysten tuotannon siirrot Suomesta
  • Viron ja Suomen palkkatasoerot

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen talous laajempi kuva Katso kirjoittajan Sami Lotila muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Työelämä
  • Baltian maat
  • Työntekijät
  • Ruoka ja juoma
  • Baltia

Tiedot tästä analyysistä

Kaido Kaare myöntää, että Virossa [...543 sanaa...] huomattavasti parempia. Puhutaan tuhansista euroista.

Sisältö haettu
3.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →