Analyysi artikkelista: Li Andersson: Petteri Orpo ei ole puhunut totta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small75
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small40
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentuu kokonaan opposition edustajan syytösten varaan, mikä antaa lukijalle kuvan hallituksen epärehellisyydestä ja poliittisesta suosinnasta. Vaikka jutussa mainitaan hallituksen saama kritiikki valtiovarainministeriön asiakirjojen valossa, pääministerin ääni puuttuu kokonaan, mikä vahvistaa Anderssonin esittämää narratiivia hallituksen väistelyhalukkuudesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se antaa opposition edustajalle laajan tilan esittää syytöksiä ilman, että kritiikin kohde pääsee vastaamaan. Tämä yhdistettynä latautuneeseen kieleen ja Anderssonin tekstin toistamiseen nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli kehystää hallituksen toiminnan suuryritysten suosimisena ja tavallisten ihmisten laiminlyöntinä, mikä on vasemmistolaisen politiikan keskeinen narratiivi. Koska artikkeli ei sisällä hallituksen vastinetta tai neutralointia, se taipuu vasemmistolaiseen kritiikkiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen toiminnan epäjohdonmukaisuus
- Poliittinen suosinta
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai pääministerin näkökulma päätöksenteon perusteista puuttuu. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa päätöksenteon taustoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Anderssonin kritiikki hallituksen poliittista linjaa kohtaan.
Epäilys pääministerin rehellisyydestä.
Sanojen kuten 'sotku' ja 'ei ole puhunut totta' käyttö.
Anderssonin voimakkaat sitaatit hallituksen linjasta.
Tunnevetoaminen on vahvaa, koska artikkeli nojaa lähes täysin Anderssonin retoriikkaan, joka on suunniteltu herättämään paheksuntaa hallitusta kohtaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa Anderssonin esittämää väitettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on suora syytös, joka houkuttelee lukemaan Anderssonin kritiikin.
Otsikko sisältää suoran syytöksen valehtelusta: "Petteri Orpo ei ole puhunut totta".
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- Mistral Small80
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua hallituksen ja 'muiden' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa: 'jaetaan miljardeja suuryrityksille, muut saavat pärjätä vähemmällä'.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpoa ei ole kuultu, vaikka häntä kritisoidaan suoraan valehtelusta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi Anderssonin sitaateiksi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, pääministeri ei pääse vastaamaan syytöksiin.
- JO 21: Kritiikin kohdetta ei ole kuultu riittävästi.
6 Omaperäisyys
Artikkeli toistaa pitkälti Anderssonin sosiaalisen median päivitystä.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentuu kokonaan opposition edustajan syytösten varaan, mikä antaa lukijalle kuvan hallituksen epärehellisyydestä ja poliittisesta suosinnasta. Vaikka jutussa mainitaan hallituksen saama kritiikki valtiovarainministeriön asiakirjojen valossa, pääministerin ääni puuttuu kokonaan, mikä vahvistaa Anderssonin esittämää narratiivia hallituksen väistelyhalukkuudesta.
Herää kysymys, miksi artikkeli toistaa Anderssonin Instagram-päivityksen sisältöä lähes sanasta sanaan jutun loppupuolella, mikä antaa uutiselle mielipidekirjoituksenomaisen sävyn.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja ilmauksia hallituksen toiminnasta.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- Mistral Small65
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli käsittelee julkisia tukipäätöksiä, joiden taustat ja virkakunnan kannat ovat tarkistettavissa virallisista asiakirjoista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- valtion investointituet
- Garden Helsinki -hankkeen talousvaikutukset
Suositellut lähteet
- Valtiovarainministeriö
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →