← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vihatohtori | Valkoinen heteromies kertoo, miksi miesten viha yltyy

Helsingin Sanomat Haastattelu 26.3.2026
Pisteet
58
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää miesten vihan ilmiön henkilökohtaisen tarinan ja tutkijan asiantuntijuuden kautta. Lukijalle välittyy kuva, jossa valkoinen heteromies nähdään oikeutettuna ja kykenevänä puhumaan aiheesta, mikä implisiittisesti normalisoi tämän aseman keskustelun avaajana.

Artikkeli on henkilövetoinen haastattelu, joka keskittyy tutkijan kokemuksiin ja näkemyksiin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on tutkijan, joka analysoi ilmiötä oman kokemuksensa kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli keskittyy vahvasti yhden henkilön näkemykseen, mikä tekee siitä subjektiivisen. Koska kyseessä on haastattelu, tämä on genren mukaista, mutta tasapaino puuttuu.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli esittelee tutkijan näkemyksiä ilman, että se ottaa kantaa poliittiseen kiistaan tai ajaa selkeää ideologista agendaa. Se on henkilökuva, ei poliittinen analyysi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijan näkökulma miesten vihaan
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus miesten vihan syistä puuttuu. — Lukija saa vain yhden asiantuntijan näkemyksen, mikä voi jättää ilmiön moninaisuuden huomiotta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Henkilöityminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Viittaus vihan yltymiseen herättää huolta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko 'Vihatohtori' on dramatisoiva.

Tunnevetoaminen on tyypillistä henkilöhaastatteluille, joissa pyritään herättämään lukijan mielenkiinto.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja jutun aihetta.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää provokatiivista termiä 'Vihatohtori' herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'Vihatohtori' on latautunut ja kärjistävä.

Kärjistys: 20/100

Aihepiiri on polarisoiva, mutta artikkeli raportoi tutkijan näkemyksiä neutraalisti.

Populismi: 20/100

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on henkilöhaastattelu, ei kritiikkiä sisältävä uutinen.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan näkemykset on selvästi erotettu uutisoinnista haastattelumuodon vuoksi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on haastattelu, ei uutinen, joten tämä ei ole suora rikkomus.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Henkilöhaastattelu, joka tuo esiin tutkijan henkilökohtaisen tarinan.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee tutkija Jani Sinokkia ja hänen asiantuntijaprofiiliaan, nostaen hänet miesten vihan tulkiksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että miesten vihan yltyminen on yleisesti tunnistettu ja tosi ilmiö. ”miksi miesten viha yltyy”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on keskitetty tutkijalle, joka 'tietää' ja 'saarnaa'. ”Tutkija Jani Sinokki tietää, miksi moni mies on vihainen.”
Kuka saa äänen Tutkija Jani Sinokki on jutun keskiössä ja ääni, vaimo mainitaan sivuroolissa. ”Tutkija Jani Sinokki tietää”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kehystää miesten vihan ilmiön henkilökohtaisen tarinan ja tutkijan asiantuntijuuden kautta. Lukijalle välittyy kuva, jossa valkoinen heteromies nähdään oikeutettuna ja kykenevänä puhumaan aiheesta, mikä implisiittisesti normalisoi tämän aseman keskustelun avaajana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin valittu kehys 'vihatohtorista' tarkoitettu provosoimaan lukijaa vai rakentamaan tutkijalle tiettyä julkisuuskuvaa, joka erottuu perinteisestä akateemisesta viestinnästä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen kotimaa laajempi kuva Katso kirjoittajan Kristiina Sarasti muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Feature

Tiedot tästä analyysistä

Tutkija Jani Sinokki tietää, miksi [...36 sanaa...] vaimo toimi vapaaehtoisena yhdessä niistä.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →