Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Atlantin arvoitus: Jos merivirrat pysähtyisivät, miten käisi Suomen talvien?

Yle Uutinen 19.4.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii rauhoittamaan lukijaa ilmastonmuutokseen liittyvän merivirtojen pysähtymisen suhteen. Se asettaa yksittäiset, radikaalit tutkimustulokset laajempaan, maltillisempaan kontekstiin ja korostaa, että pahimpien skenaarioiden mallintaminen on varautumista, ei ennustamista.

Uutinen Yle Ei määritelty · 19.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu asiantuntijan haastattelun ympärille, joka selittää tieteellistä kontekstia.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja asiallinen. Vaikka se nojaa vahvasti yhteen asiantuntijaan, tämä on perusteltua aiheen monimutkaisuuden ja aiemman uutisoinnin tasapainottamisen vuoksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee tieteellistä epävarmuutta ja pyrkii välittämään asiantuntijatietoa ilman poliittista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Maltillinen tulkinta ilmastomalleista
  • Radikaalien tutkimustulosten suhteuttaminen

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavetoisuus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Huoli
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tieteelliseen realismiin paniikin välttämiseksi.

Huoli

Artikkeli käsittelee lukijoiden huolta ilmastonmuutoksesta.

Positiivinen kehystys

Asiantuntija rauhoittelee lukijaa ja korostaa, että pahimmat skenaariot ovat epätodennäköisiä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli vastaa suoraan lukijoiden esittämiin huoliin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja herättää kysymyksen, johon artikkeli vastaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aiheen neutraalisti.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tieteellinen katsaus, ei kritiikkiä kohdistava uutinen.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet ja tutkimukset on mainittu ja kontekstualisoitu.
  • JO 11: Mielipiteet ja tieteelliset arviot on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Asiantuntijaa on käytetty monipuolisesti ilmiön selittämiseen.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on taustoittava ja vastaa yleisön kysymyksiin, mikä on hyödyllistä, vaikka se ei esitä uutta tutkimusta.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee tiedeyhteisöä ja viranomaisia, jotka pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutokseen liittyvää paniikkia ja korostamaan pitkäjänteistä, varovaisempaa tutkimusnäyttöä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ilmastomallit ovat luotettavin tapa ennustaa tulevaisuutta, vaikka niiden epätarkkuus tunnustetaan. ”Mallintaminen on käytännössä ainoa tapa tutkia merivirroissa tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin yhden asiantuntijan, Timo Vihman, näkemyksiin, jotka toimivat vastapainona aiemmin uutisoiduille radikaaleille tutkimuksille. ”Vihma kuitenkin muistuttaa, että yksittäisistä tutkimuksista ei pitäisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.”
Tunnelma Realismi, Huoli

Artikkeli pyrkii rauhoittamaan lukijaa ilmastonmuutokseen liittyvän merivirtojen pysähtymisen suhteen. Se asettaa yksittäiset, radikaalit tutkimustulokset laajempaan, maltillisempaan kontekstiin ja korostaa, että pahimpien skenaarioiden mallintaminen on varautumista, ei ennustamista. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka riskejä on, äkillinen jääkausi Suomessa on epätodennäköinen.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa olevan vastaus yleisön huoleen, joka on herännyt aiemman uutisoinnin seurauksena. Asiantuntijan valinta ja hänen korostamansa maltillisuus viittaavat toimitukselliseen pyrkimykseen tasapainottaa ilmastouutisoinnin sävyä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tieteellisten tutkimusten lukuihin ja ennusteisiin, joiden tarkistaminen on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Amoc-järjestelmän hidastumisennusteet
  • Ilmastonmuutoksen keikahduspisteet

Suositellut lähteet

  • Ilmatieteen laitos
  • Nature
  • Science
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ei määritelty muut analyysit →
Suomi Timo Vihma Ilmatieteen laitos Pohjois-Atlantti tiede ympäristö

Tiedot tästä analyysistä

– Ei voi puhua jääkaudesta [...669 sanaa...] tarkkoja ilmastomallit ovat, Vihma sanoo.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →