Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Politiikan tutkijat arvioivat hallituksen tulevaisuutta: ”Herää kysymys, kuinka vakavasti otettava Orpon hallitus on ylipäätään ollut”

Yle Analyysi 1.7.2023
Pisteet
58
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Junnila-kohun hallituksen sisäiseksi luottamuskriisiksi, joka on heikentänyt hallituspuolueiden välistä dynamiikkaa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, jonka uskottavuus on koetuksella ja jonka sisäinen luottamus on pysyvästi vaurioitunut, vaikka ministeri-instituutio itsessään säilytti arvovaltansa.

Analyysi Yle Kosma Rönkä · 1.7.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee tilannetta politiikan tutkijoiden näkökulmasta.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyyttinen, mutta nojaa yksipuolisesti tutkijoiden arvioihin ilman hallituksen edustajien vastapainoa. Kehys on kriittinen hallituksen uskottavuutta kohtaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi hallituksen sisäistä dynamiikkaa ja uskottavuutta. Vaikka kehys on kriittinen, se perustuu tutkijoiden asiantuntija-arvioihin eikä aja selkeää ideologista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen uskottavuuden heikkeneminen
  • Perussuomalaisten ja kokoomuksen välinen jännite

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen edustajien näkökulma kohuun ja hallituksen yhtenäisyyteen puuttuu. — Lukija saa vain tutkijoiden tulkinnan, eikä kuule hallituksen omaa perustelua tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli hallituksen uskottavuudesta ja tulevaisuudesta.

Epäluottamus

Epäluottamus hallituspuolueiden välillä.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'kyräilyn ilmapiiri' ja 'rapauttaa' käytetään kuvaamaan tilannetta.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen sisäinen railo ja luottamuspula ovat jutun keskiössä.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy analyysin luonteeseen kuvata poliittista kriisiä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa tutkijat arvioivat hallituksen uskottavuutta.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää tutkijoiden sitaattia dramatisointiin.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko kyseenalaistaa hallituksen vakavasti otettavuuden, mikä on latautunut kehys.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa hallituksen sisäistä jännitettä, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa viitataan perussuomalaisten ja eliitin/hallituskumppaneiden välisiin suhteisiin, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kehystä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia tai ministereitä ei ole haastateltu vastaamaan tutkijoiden arvioihin hallituksen uskottavuudesta.

5 JSN-arvio 58/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkijoiden arviot on erotettu selkeästi faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu samassa yhteydessä kriittisen arvion esittämiseksi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa tutkijoiden arviot ajankohtaisesta poliittisesta tapahtumasta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista analyysia ja hallituksen toimintakyvyn arviointia, korostaen hallituksen sisäisiä jännitteitä ja uskottavuusongelmia.
Pelissä Hallituksen toimintakyky vs. hallitusyhteistyön jatkuvuus. Juttu käsittelee pääosin hallituksen uskottavuuden murenemista ja sisäistä epäluottamusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Junnila-kohu on objektiivisesti hallituksen uskottavuutta rapauttava tekijä. ”Elinkeinoministeri Vilhelm Junnilasta (ps.) syntynyt kohu rapauttaa politiikan tutkijoiden mukaan hallituksen yhtenäisyyttä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiiviin, kun kuvataan hallituksen sisäisiä prosesseja. ”Epäluottamuksen leviäminen koko hallitukseen haluttiin pysäyttää.”
Kuka saa äänen Tutkijoiden ääni on keskiössä, kun taas hallituspuolueiden edustajien suoria ääniä ei kuulla. ”– Jos se koskaan olikaan varsin vahva, nyt se on entistä heikompi, sanoo Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää Junnila-kohun hallituksen sisäiseksi luottamuskriisiksi, joka on heikentänyt hallituspuolueiden välistä dynamiikkaa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, jonka uskottavuus on koetuksella ja jonka sisäinen luottamus on pysyvästi vaurioitunut, vaikka ministeri-instituutio itsessään säilytti arvovaltansa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu hallituspuolueiden edustajia kommentoimaan tutkijoiden arvioita, mikä jättää hallituksen näkökulman vain tutkijoiden tulkinnan varaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kosma Rönkä muut analyysit →
Perussuomalaiset Kimmo Elo Mari Rantanen Emilia Palonen kokoomus Petteri Orpo Vilhelm Junnila politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • hallitukset
  • Vilhelm Junnila
  • Suomen poliittiset puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Elinkeinoministeri Vilhelm Junnilasta (ps.) syntynyt [...379 sanaa...] keskusteluun perjantai-iltana Junnilan eron myötä.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →