Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjän Suomen-suurlähettiläs lähetti kirjeen Helsingin Sanomille

Ilta-Sanomat Uutinen 20.4.2026
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän suurlähettilään julkisesta kirjeestä Helsingin Sanomille. Vaikka suurlähettiläs kritisoi lehden linjaa, artikkeli keskittyy faktuaaliseen oikaisupyyntöön ja päätoimittajan vastaukseen, normalisoiden diplomaattisen yhteydenpidon osana uutisvirtaa.

Uutinen Ilta-Sanomat Anni Keski-Heikkilä · 20.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee diplomaattista viestintää viranomaisten välisenä yhteydenottona.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali raportti tapahtumasta. Se antaa tilaa suurlähettilään viestille, mutta vahvistaa samalla lehden oikaisun tapahtuneen, mikä säilyttää tasapainon.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa Venäjän ja Suomen välisiin suhteisiin, vaan raportoi diplomaattisesta yhteydenpidosta neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suurlähettilään oikaisupyyntö ja sen faktuaalinen käsittely.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Neutraali raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä se pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä: "Venäjän Suomen-suurlähettiläs lähetti kirjeen Helsingin Sanomille".

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin sisällön suoraan: "Venäjän Suomen-suurlähettiläs lähetti kirjeen Helsingin Sanomille".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali, eikä sisällä latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi diplomaattisesta prosessista.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi on kommentoinut asiaa ja kertonut oikaisun tehdyksi.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 21: Kohdetta (HS) on kuultu ja se on vastannut.
  • JO 7: Tiedot on tarkistettu ja oikaisu on tehty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suurlähettilään julkiseen viestiin, mikä on tyypillistä uutisointia.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka seuraa Venäjän diplomaattista viestintää ja sen suhdetta suomalaiseen mediaan, tarjoten neutraalin katsauksen suurlähettilään julkiseen yhteydenottoon.
Kuka saa äänen Suurlähettilään näkemys ja oikaisupyyntö saavat runsaasti tilaa suorina sitaatteina, kun taas päätoimittajan vastaus on lyhyt ja referoitu. ”Tunnustan, että emme pidä Hesarin informaation linjausta ihanteellisena, mutta lehden ammattilaisuutta emme ole koskaan kyseenalaistaneet.”

Artikkeli raportoi Venäjän suurlähettilään julkisesta kirjeestä Helsingin Sanomille. Vaikka suurlähettiläs kritisoi lehden linjaa, artikkeli keskittyy faktuaaliseen oikaisupyyntöön ja päätoimittajan vastaukseen, normalisoiden diplomaattisen yhteydenpidon osana uutisvirtaa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Erja Yläjärvelle laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit →
Erja Yläjärvelle Suomi Pavel Kuznetsov Venäjä politiikka media

Tiedot tästä analyysistä

– Tunnustan, että emme pidä [...254 sanaa...] painettuun lehteenkin, Yläjärvi kommentoi tekstiviestitse.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →