Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Sota tuli yhtäkkiä suomalaisten porstuaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta sodan fyysisestä läheisyydestä Suomen rajalla ja siirtää huomion pois arkisista taloushuolista kohti laajempaa turvallisuusympäristöä. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka välitöntä sotilaallista uhkaa ei ole, uudenlainen turvattomuus – kuten ympäristöriskit ja droonien harhautuminen – on hyväksyttävä osa nykypäivää.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen, mutta se perustelee näkemyksensä asiallisesti. Se ei ole voimakkaasti vinoutunut, vaan pikemminkin analyyttinen.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa yleisellä tasolla ilman puoluepoliittista latausta. Se noudattaa vahtikoira-logiikkaa ja pyrkii tasapainottamaan huolta ja rauhoittelua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen turvallisuusympäristön muutos
- Ukrainan iskujen merkitys Venäjän sotataloudelle
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi historiallinen tausta sille, miten Suomenlahden turvallisuustilanne on kehittynyt viime vuosikymmeninä. — Auttaisi lukijaa ymmärtämään, onko tilanne poikkeuksellinen vai osa pidempää jatkumoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli sodan laajenemisesta ja ympäristöriskeistä.
Pyrkimys asialliseen ja käytännönläheiseen suhtautumiseen.
Sanojen kuten 'porstua' ja 'kouriintuntuva' käyttö.
Sodan tuominen osaksi suomalaista arkea.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua kolumnin kontekstissa, jossa käsitellään vakavaa turvallisuusaihetta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'Sota tuli yhtäkkiä suomalaisten porstuaan' vastaa tekstin viestiä sodan läheisyydestä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on dramaattinen, mutta vastaa kolumnin sisältöä.
Sana 'porstua' luo vahvan mielikuvan sodan tunkeutumisesta yksityiseen tilaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii yhteiseen ymmärrykseen tilanteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita; kirjoittaja ei vetoa 'kansan tahtoon' eliittiä vastaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on pääkirjoitus/kolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineoikeutta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi faktoista.
- JO 7: Lähteitä, kuten Reutersia, on käytetty taustoittamiseen.
- JO 10: Lähteet on mainittu.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta analyysi noudattaa vakiintunutta turvallisuuspoliittista keskustelulinjaa.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta sodan fyysisestä läheisyydestä Suomen rajalla ja siirtää huomion pois arkisista taloushuolista kohti laajempaa turvallisuusympäristöä. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka välitöntä sotilaallista uhkaa ei ole, uudenlainen turvattomuus – kuten ympäristöriskit ja droonien harhautuminen – on hyväksyttävä osa nykypäivää.
Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena valmistella lukijaa pitkäkestoiseen epävarmuuden tilaan, jossa perinteinen turvallisuuden tunne korvautuu hallitulla riskien hyväksymisellä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja metaforia sodan läheisyydestä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini66
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa Reutersin laskelmiin, joiden tarkistaminen on relevanttia öljyviennin vaikutusten ymmärtämiseksi.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Venäjän öljyn vientikapasiteetti
- Suomenlahden meriliikenne
Suositellut lähteet
- Reuters
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →