← Etusivu

Analyysi artikkelista: Siperian metsäpalot näkyvät Suomen ilmanlaadussa

Yle Uutinen 24.8.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
96
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini96
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi neutraalisti sääilmiön ja sen alkuperän. Lukijalle välittyy tieto ilmanlaadun tilapäisestä heikkenemisestä ilman pyrkimystä herättää huolta tai syyllistää.

Uutinen Yle STT · 24.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma perustuu viranomaistiedon (Ilmatieteen laitos) välittämiseen.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen uutisraportti, jossa ei ole havaittavissa vinoumia tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee luonnonilmiötä asiallisesti ja neutraalisti. Siinä ei ole poliittista kehystä tai ideologista latausta.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä tunteisiin vetoavia tekniikoita.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 2/100, kärjistys 2

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä: "Siperian metsäpalot näkyvät Suomen ilmanlaadussa".

Klikkihoukutus: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Siperian metsäpalot näkyvät Suomen ilmanlaadussa".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on täysin neutraali ja kuvaileva: "Siperian metsäpalot näkyvät Suomen ilmanlaadussa".

Kärjistys: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkelissa ei ole populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole kritiikin tai puolustuksen kohdetta, vaan kyseessä on neutraali uutinen sääilmiöstä.

4 JSN-arvio 96/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

96
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli perustuu asiantuntijalaitoksen tietoon.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on puhdasta uutisraportointia ilman mielipiteitä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen uutisraportti, joka perustuu STT:n välittämään viranomaistietoon.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Ilmatieteen laitos toimii ainoana asiantuntijalähteenä, joka vahvistaa ilmiön syyn ja ennusteen. ”kerrotaan Ilmatieteen laitokselta STT:lle”

Artikkeli raportoi neutraalisti sääilmiön ja sen alkuperän. Lukijalle välittyy tieto ilmanlaadun tilapäisestä heikkenemisestä ilman pyrkimystä herättää huolta tai syyllistää.

7 Tilastokytkos 66/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini62

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

66/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee ilmanlaadun tilan (välttävä/tyydyttävä), mutta se ei ole keskeinen argumentti vaan kuvaus tilanteesta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ilmanlaadun mittausarvot

Suositellut lähteet

  • Ilmatieteen laitos
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Siperia laajempi kuva Katso kirjoittajan STT muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • sää
  • Ilmatieteen laitos
  • metsäpalot
  • pienhiukkaset
  • ilman epäpuhtaudet

Tiedot tästä analyysistä

Tuulet ovat tuoneet pienhiukkasia Suomeen, [...56 sanaa...] Ilmatieteen laitoksen mukaan tavallisia Keski-Euroopassa.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →