Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vihreiden kannatuksen katoamistemppu: tutkija löytää kaksi selitystä

Yle Analyysi 14.9.2025
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat lähes identtisiä puolueita, jotka kamppailevat samoista äänestäjistä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Vihreiden kannatuskriisi on väistämätön seuraus politiikan painopisteiden siirtymisestä talouteen ja turvallisuuteen, jättäen Vihreät marginaaliin.

Analyysi Yle Nanna Särkkä · 14.9.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijoiden ja tutkimusjohtajien arvioihin.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyyttinen ja perustelee näkemyksensä asiantuntijoiden avulla. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, miten puolueiden samankaltaisuutta korostetaan selittävänä tekijänä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee poliittisia puolueita neutraalisti ja analyyttisesti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan artikkeli keskittyy puolueiden väliseen kilpailuasetelmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vihreiden ja Vasemmistoliiton samankaltaisuus
  • Talous- ja turvallisuuspolitiikan dominanssi

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Vihreiden sisäiset mahdolliset syyt kannatuksen laskuun (esim. johtajuus, viestintä) jäävät käsittelemättä. — Lukija saa kuvan, että kannatuskriisi on vain ulkoisista tekijöistä johtuvaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tilastollisiin faktoihin selittäessään poliittista tilannetta.

Konflikti- tai kriisikehys

Puolueiden välinen kilpailu äänestäjistä kehystetään keskeiseksi ongelmaksi.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee analyyttistä otetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko lupaa selkeän syyn kannatuksen laskulle, mikä on hieman dramatisoivaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen analyyttinen kuvaus.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan analysoi puolueiden välistä kilpailua.

Populismi: 10/100

Artikkeli on asiallista analyysia, ei populistista.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyysi, ei kritiikkiä kohdistava uutinen, joten vastineoikeutta ei tarvita.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
  • JO 7: Artikkeli käyttää tilastoja ja asiantuntijalähteitä.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijat nimetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi on asiallinen, mutta aihepiiri on perinteistä poliittista analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista analyysia, joka selittää Vihreiden kannatuskriisiä rakenteellisilla tekijöillä, mikä auttaa lukijaa ymmärtämään puoluekentän muutoksia ilman, että syyksi esitetään vain yksittäisiä virheitä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajakuntien samankaltaisuus on ensisijainen syy Vihreiden kannatuksen laskuun. ”Vihreille isompi ongelma on vasemmistoliitto. Vihreiden kannattajaprofiili on hyvin samanlainen kuin vasemmistoliitolla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vihreiden vaalitappio ja kannatuksen lasku esitetään passiivisena tilana, jossa puolue on joutunut kilpailun uhriksi. ”Vihreät menetti kakkospaikkansa Helsingissä SDP:lle.”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (Karimäki, Turja) saavat määrittää analyysin suunnan, kun taas puolueen oma ääni jää taustalle. ”Yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta nimeää kaksi syytä”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta, että Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat lähes identtisiä puolueita, jotka kamppailevat samoista äänestäjistä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Vihreiden kannatuskriisi on väistämätön seuraus politiikan painopisteiden siirtymisestä talouteen ja turvallisuuteen, jättäen Vihreät marginaaliin.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli jättää mainitsematta Vihreiden sisäiset johtajuus- tai linjariidat, mikä voi antaa lukijalle kuvan, että kannatuskriisi on puhtaasti ulkoisista tekijöistä johtuva ilmiö.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vahvasti kannatuskyselyihin ja arvo- ja asennekyselyihin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • puoluekannatus Suomessa 2015-2025
  • poliittinen arvokenttä Suomessa

Suositellut lähteet

  • Taloustutkimus
  • Tilastokeskus
  • EVA
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nanna Särkkä muut analyysit →
Sdp Jenni Karimäki Vihreät Tuomo Turja Sofia Virta politiikka vasemmistoliitto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • Sofia Virta
  • Vihreä liitto
  • Vasemmistoliitto
  • vasemmistopuolueet

Tiedot tästä analyysistä

Äänestäjillä voi olla vaikeuksia erottaa [...1154 sanaa...] ja pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Sisältö haettu
3.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →