Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: IS:n tiedot: Hallituksella raivokas vääntö bensan hinnasta – Ps ja kokoomus törmäyskurssilla

Ilta-Sanomat Uutinen 21.4.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain valtiovarainministeriön virkamiesjohdon ja perussuomalaisten poliittiset tavoitteet. Lukijalle välittyy kuva, jossa virkamiesjohto hallitsee faktapohjaista talouskeskustelua, kun taas poliittiset vaatimukset kehystetään tunneperäisiksi tai hallitusohjelman vastaisiksi.

Uutinen Ilta-Sanomat Suvi Hautanen , Olli Waris · 21.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee hallituksen sisäistä päätöksentekoprosessia ja virkamiesnäkemyksen roolia siinä.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta virkamiehen (Majanen) laajat perustelut saavat enemmän tilaa kuin poliittiset argumentit, mikä antaa virkamiesnäkemykselle asiantuntijavallan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä kiistasta neutraalisti. Vaikka virkamiesnäkökulma dominoi, se ei suoraan edusta vasemmistoa tai oikeistoa, vaan hallinnon jatkuvuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Virkamiesnäkökulma
  • Talouspoliittinen varovaisuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Jakeluvelvoitteen historiallinen tausta ja EU-tason velvoitteet jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi jakeluvelvoite on olemassa ja miksi sen muuttaminen on vaikeaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli julkisen talouden tilasta ja polttoaineen hinnan vaikutuksista.

Turhautuminen / pettymys

Perussuomalaisten edustajien turhautuminen ilmastopolitiikkaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'raivokas' ja 'ilmastovimmastelut' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen sisäisen väännön korostaminen.

Tunnevetoaminen on kohtuullista uutisaiheen luonteen huomioiden; poliitikkojen kielenkäyttö on luonteeltaan provosoivaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin kuvausta hallituksen sisäisestä kiistasta.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin ydinsisältöä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'raivokas' lataa otsikkoa ja luo mielikuvan konfliktista.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa poliittista vääntöä, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 30/100

Perussuomalaisten edustajien sitaatit sisältävät populistisia elementtejä, mutta artikkeli itse raportoi ne neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikkia osapuolia on kuultu: perussuomalaiset, kokoomus ja virkamiesjohto ovat saaneet äänensä kuuluviin.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on mainittu ja virkamiehen kanta perusteltu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja tuotu esiin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu IS:n omiin tietoihin, mikä tuo uutta tietoa neuvottelujen tilanteesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen talouslinjan puolustajia: virkamiesnäkökulma esitetään rationaalisena ja objektiivisena, mikä tekee poliittisista vaatimuksista polttoaineen hinnan alentamiseksi näyttämään taloudellisesti perusteettomilta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että valtiovarainministeriön virkamiesnäkökulma on neutraali ja faktapohjainen vastakohtana poliittisille vaatimuksille. ”Valtiovarainministeriö ei suosittele hallitukselle mitään toimia polttoaineiden hinnannousun hillitsemiseksi, kertoo kansliapäällikkö Juha Majanen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittinen päätöksenteko kehystetään passiiviseksi väännöksi, jossa virkamiehet tarjoavat 'suosituksia'. ”IS:n tietojen mukaan polttoaineiden hinnasta väännetään parhaillaan hallituksen kehysriihineuvotteluissa.”
Kuka saa äänen Virkamiesjohto saa laajan tilan perustella kantaansa, kun taas poliittiset kannanotot referoidaan usein lyhyinä sitaatteina. ”Kansliapäällikkö Juha Majanen kertoo, että valtiovarainministeriö suhtautuu pidättyväisesti kaikkiin keinoihin madaltaa polttoaineiden hintoja.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli asettaa vastakkain valtiovarainministeriön virkamiesjohdon ja perussuomalaisten poliittiset tavoitteet. Lukijalle välittyy kuva, jossa virkamiesjohto hallitsee faktapohjaista talouskeskustelua, kun taas poliittiset vaatimukset kehystetään tunneperäisiksi tai hallitusohjelman vastaisiksi. Vaikka artikkeli antaa äänen molemmille puolille, virkamiehen analyysi saa enemmän tilaa ja painoarvoa asiantuntijatiedon muodossa.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelissa korostuu virkamiesnäkökulman dominanssi, mikä voi johtaa lukijan luottamukseen virkamieshallinnon 'puolueettomuudesta' suhteessa poliittiseen päätöksentekoon.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'ilmastovimmastelut' ja 'raivokas'.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa VATT:n laskelmiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi hyödyllistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • polttoaineen hinnan vaikutus kotitalouksiin
  • jakeluvelvoitteen vaikutus verotuloihin

Suositellut lähteet

  • VATT
  • Valtiovarainministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Suvi Hautanen muut analyysit →
Perussuomalaiset Minna Reijonen Kaisa Garedew Juha Majanen kokoomus valtiovarainministeriö politiikka Riikka Purra talous

Tiedot tästä analyysistä

Valtiovarainministeriö ei suosittele mitään toimia [...574 sanaa...] pitkittyy, sitten tilanne on uusi.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →