Analyysi artikkelista: HS: Järvisydämen tarina onkin sepitettä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin ristiriidan yrityksen markkinoinnin ja historiallisen todellisuuden välillä. Lukijalle välittyy kuva yrityksestä, joka käyttää sepitettyä historiaa brändinsä rakentamiseen, mikä kyseenalaistaa yrityksen luotettavuuden.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain yhden osapuolen näkemyksen ilman yrityksen johdon vastinetta. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka aihe onkin uutisarvoinen.
Artikkeli käsittelee yrityksen toimintaa ja totuudenmukaisuutta, mikä on journalistinen vahtikoira-tehtävä. Ideologista suuntaa ei ole, mutta yksipuolinen lähteistys tekee siitä epätasapainoisen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Riitta Heiskasen näkemys historian vääristelystä
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Yrityksen johdon tai edustajan näkemys puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijaa ohjataan epäilemään yrityksen rehellisyyttä.
Sanojen kuten 'sepitettä' ja 'pötyä' käyttö ohjaa lukijan mielipidettä.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se esittää syytökset faktana ilman vastapuolen ääntä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin väitettä siitä, että tarina on sepitettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta sisältää paljastavan sävyn.
Otsikko on toteava: "Järvisydämen tarina onkin sepitettä".
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini45
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun suvun jäsenten välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Markus Heiskasta ei ole kuultu, vaikka häntä kritisoidaan suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on pyritty erottamaan, vaikka sävy on kriittinen.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, yrityksen johtoa ei ole kuultu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti Helsingin Sanomien aiempaan uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin ristiriidan yrityksen markkinoinnin ja historiallisen todellisuuden välillä. Lukijalle välittyy kuva yrityksestä, joka käyttää sepitettyä historiaa brändinsä rakentamiseen, mikä kyseenalaistaa yrityksen luotettavuuden.
Herää kysymys, onko yrityksen edustajalle tarjottu mahdollisuutta vastata väitteisiin, sillä artikkelin sävy on hyvin yksipuolinen ja syyttävä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja sanoja kuten 'sepitettä' ja 'pötyä' kuvaamaan yrityksen markkinointia.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →