Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS tutki | Poliisissa uskotaan, että Erdoğanin kunniaa suojellut ylikomisario auttoi Suomen Natoon

Helsingin Sanomat Uutinen 10.7.2026
Pisteet
70
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin poliisin toiminnan Turkin presidenttiin kohdistuneiden mielenosoitusten yhteydessä ja kytkee sen suoraan Suomen Nato-jäsenyysprosessiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliisi on joutunut toimimaan diplomaattisena pelurina ulkopoliittisten paineiden alla, vaikka samalla kyseenalaistetaan sananvapauden toteutuminen.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Mikko Gustafsson · 10.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia poliisin ja viranomaisten näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli keskittyy poliisin näkökulmaan ja sen saamiin tunnustuksiin. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, teksti pyrkii kuvaamaan viranomaisten toimintaa osana laajempaa ulkopoliittista tilannetta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten toiminnasta ja siihen liittyvistä ulkopoliittisista paineista. Se ei ota kantaa sananvapauden puolesta tai vastaan, vaan kuvaa poliisin roolia tasapainoilijana, mikä on tyypillistä vahtikoira-journalismille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkökulma pragmaattisena toimijana

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sananvapauden ja mielenosoitusoikeuden laajempi yhteiskunnallinen merkitys jää taustalle. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miten poliisin toiminta vaikutti perusoikeuksien toteutumiseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin kuvatessaan viranomaisten vaikeaa tasapainoilua.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Poliisitalon juhlavan tunnelman kuvaus luo kontrastia poliittiselle paineelle.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee artikkelin kuvausta viranomaisten arjesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään poliisin roolia Nato-prosessissa.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää 'HS tutki' -brändäystä ja yhdistää poliisin toiminnan suoraan Nato-jäsenyyteen, mikä luo jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen, vaikka se sisältääkin vahvan väitteen poliisin roolista Nato-prosessissa.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli ei polarisoi, vaan kuvaa viranomaisten toimintaa.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mielenosoittajia tai heidän edustajiaan ei ole kuultu artikkelissa.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pyritty erottamaan toisistaan.
  • JO 7: Lähteistys on selkeä.
  • JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Mielenosoittajien tai sananvapauden puolustajien näkökulma jää vähäiseksi.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli tuo uutta tietoa poliisin sisäisistä tunnustuksista suhteessa ulkopoliittiseen tilanteeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisnäkökulmaa, jossa poliisin toiminta Turkin vaatimusten edessä esitetään pragmaattisena tasapainoiluna Nato-prosessin turvaamiseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin toiminta mielenosoituksissa oli suoraan kytköksissä Nato-jäsenyyden edistämiseen. ”Poliisissa uskotaan, että Erdoğanin kunniaa suojellut ylikomisario auttoi Suomen Natoon”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toimijuus korostuu, mutta samalla se häivytetään 'tasapainoiluksi' ulkoisten vaatimusten edessä. ”Nato-Suomen viranomaiset joutuvat yhä tasapainoilemaan Turkin vaatimusten kanssa”
Kuka saa äänen Poliisin näkökulma ja tunnustukset ovat keskiössä, kun taas mielenosoittajien tai sananvapauden puolustajien ääni jää taustalle. ”Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen oli saapunut Pasilaan viimeiselle vierailulle ennen eläköitymistään.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli nostaa esiin poliisin toiminnan Turkin presidenttiin kohdistuneiden mielenosoitusten yhteydessä ja kytkee sen suoraan Suomen Nato-jäsenyysprosessiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliisi on joutunut toimimaan diplomaattisena pelurina ulkopoliittisten paineiden alla, vaikka samalla kyseenalaistetaan sananvapauden toteutuminen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko ylikomisariolle myönnetty ansioristi ja artikkelin ajoitus tarkoitettu poliisin toiminnan oikeuttamiseen jälkikäteen, vai onko kyseessä kriittinen tarkastelu poliisin roolista sananvapauden rajoittajana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Heikki Porola laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikko Gustafsson muut analyysit →
Heikki Porola Turkki Seppo Kolehmainen Suomi kotimaa Recep Tayyip Erdoğan politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tutkiva

Tiedot tästä analyysistä

Nato-Suomen viranomaiset joutuvat yhä tasapainoilemaan [...82 sanaa...] Reuters, Francois Lenoir / Reuters

Sisältö haettu
11.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →