Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Al-Hol | Suomi kotiutti alaikäisen pojan Irakista, Supo: ”Yleisellä tasolla palaaminen lisää terrorismin uhkaa”

Helsingin Sanomat Uutinen 4.4.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tasapainoilee humanitaarisen kotiuttamisen ja turvallisuusuhkien välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomaiset noudattavat lakia, mutta samalla korostetaan viranomaisten varautumista mahdollisiin riskeihin.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Henni Merisalo , Netta Palokallio · 4.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti viranomaisten antamiin tietoihin.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Vinouma on vähäinen, ja se rajoittuu viranomaisnäkökulman dominointiin, mikä on tyypillistä tämänkaltaisessa uutisoinnissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa kotiuttamisen puolesta tai vastaan, vaan raportoi viranomaisten toimista ja kommenteista neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkökulma kotiuttamisen laillisuuteen ja turvallisuusvaikutuksiin.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus al-Holin leirin tilanteesta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi kotiuttaminen on ollut pitkäkestoinen ja kiistanalainen prosessi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Viranomaislähteiden korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Supo:n kommentti terrorismin uhasta herättää huolta.

Konflikti- tai kriisikehys

Kotiuttaminen asetetaan vastakkain terrorismin uhan kanssa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu viranomaisen lausuntoon, ei toimittajan omaan kieleen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen keskeiset elementit.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja neutraali, vaikka aihe onkin yhteiskunnallisesti kiistanalainen.

Kärjistys: 10/100

Aihe on polarisoiva, mutta artikkeli raportoi sen neutraalisti.

Populismi: 10/100

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on viranomaistiedote, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli.

5 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Attribuutio: viranomaislähteet on mainittu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen on perusraportointia viranomaistiedotteen pohjalta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisia ja hallintoa: kotiuttaminen esitetään lakiin perustuvana ja hallittuna prosessina, samalla kun Supo asettaa sen turvallisuuspoliittiseen kontekstiin.
Pelissä Perusoikeudet ja lapsen etu vs. kansallinen turvallisuus. Juttu käsittelee molempia: kotiuttamisen laillisuutta ja Supo:n arviota terrorismin uhasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kotiuttaminen on oikeudellinen prosessi, joka vaatii viranomaispäätöksen. ”kotiutettiin lakiin perustuvalla viranomaispäätöksellä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten toimijuus korostuu, kun taas lapsen oma rooli jää passiiviseksi kohteeksi. ”Suomen viranomaiset kotiuttivat perjantaina alaikäisen suomalaispojan”
Kuka saa äänen Viranomaisäänet (ulkoministeriö, Supo) hallitsevat, lapsen tai omaisten ääntä ei kuulla. ”kertoo ulkoministeriö”
Tunnelma Huoli

Artikkeli tasapainoilee humanitaarisen kotiuttamisen ja turvallisuusuhkien välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomaiset noudattavat lakia, mutta samalla korostetaan viranomaisten varautumista mahdollisiin riskeihin.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Irak laajempi kuva → Katso kirjoittajan Henni Merisalo muut analyysit →
Irak Suomi Supo Syyria Henni Merisalo Netta Palokallio kotimaa Ulkoministeriö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Ulkoministeriön mukaan vuosia al-Holin leirillä [...56 sanaa...] Suomen Bagdadin suurlähetystön haltuun kotiutettavaksi.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →