Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Oletko miettinyt, miten miljardeilla kasvavat puolustusmenot jatkossa rahoitetaan?

Yle Uutinen 25.10.2025
Pisteet
79
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi puolustusmenojen massiivisen kasvun ja siirtää vastuun vaikeista arvovalinnoista tuleville hallituksille. Lukijalle välittyy kuva, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden heikentäminen on väistämätön seuraus, jota poliitikot yrittävät hallita, mutta varsinaista vaihtoehtoa puolustusmenojen kasvulle ei esitetä.

Uutinen Yle Nanna Särkkä · 25.10.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee valtiontaloutta rakenteellisena kokonaisuutena ja poliittisten valintojen summana.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen (kaikki puolueet äänessä), mutta se kehystää puolustusmenojen kasvun kiistattomaksi lähtökohdaksi. Tämä ohjaa lukijan ajattelemaan, että leikkaukset ovat ainoa vaihtoehto.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli antaa tasapuolisesti äänen hallitukselle ja oppositiolle, eikä se selvästi aja kummankaan leirin agendaa. Lukijan ajatus taipuu keskelle, koska artikkeli esittää tilanteen vaikeana kaikille osapuolille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolustusmenojen kasvun välttämättömyys
  • Talouskasvun ja työllisyyden merkitys ratkaisuna

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Puolustusmenojen kasvun vaihtoehtoja tai niiden suuruusluokan perusteluja ei kyseenalaisteta. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, onko puolustusmenojen kasvu ainoa mahdollinen tie vai poliittinen valinta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli valtiontalouden kestävyydestä ja tulevista leikkauksista.

Realismi

Asiallinen sävy, joka vetoaa taloudellisiin realiteetteihin.

Konflikti- tai kriisikehys

Poliitikot asetetaan vastakkain vaikeiden arvovalintojen äärellä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu taloudelliseen realismiin, mikä on uutisartikkelille sopivaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee puolustusmenojen rahoitusta.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on kysyvä ja informatiivinen, mutta hieman provosoiva: Oletko miettinyt, miten miljardeilla kasvavat puolustusmenot jatkossa rahoitetaan?

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja asiallinen kysymys talouspolitiikasta.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli on neutraali ja asiallinen, ei vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populismia, artikkeli pysyy asiallisessa poliittisessa keskustelussa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki neljä puoluejohtajaa ovat saaneet esittää näkemyksensä laajasti.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli perustuu virallisiin lähteisiin ja puoluejohtajien haastatteluihin.
  • JO 21: Kaikkia keskeisiä osapuolia on kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on peruslaadukas kooste, joka ei tarjoa uutta analyyttistä syvyyttä, mutta kokoaa tiedot selkeästi.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee vallitsevan poliittisen konsensuksen ylläpitäjiä: puolustusmenojen kasvu esitetään välttämättömänä ja kiistattomana lähtökohtana, jolloin keskustelu keskittyy vain siihen, mistä muualta leikataan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolustusmenojen kasvu on välttämätön ja kiistaton tosiasia, jota ei tarvitse kyseenalaistaa. ”yhteisesti sovitut puolustusrahat tarvitaan Venäjän uhan takia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittinen vastuu tulevista leikkauksista häivytetään passiivilla, ikään kuin taloudelliset realiteetit olisivat luonnonvoimia. ”Menojen kasvu yhdistettynä valtion velan suitsimiseen voi pakottaa karsimaan”
Kuka saa äänen Neljän suurimman puolueen puheenjohtajat saavat tasapuolisesti tilaa esittää omia leikkauskohteitaan, mikä luo kuvan kattavasta keskustelusta. ”Puoluejohtajat korostavat Ylelle, että yhteisesti sovitut puolustusrahat tarvitaan”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi puolustusmenojen massiivisen kasvun ja siirtää vastuun vaikeista arvovalinnoista tuleville hallituksille. Lukijalle välittyy kuva, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden heikentäminen on väistämätön seuraus, jota poliitikot yrittävät hallita, mutta varsinaista vaihtoehtoa puolustusmenojen kasvulle ei esitetä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei haasta puoluejohtajia lainkaan puolustusmenojen kasvun suuruusluokasta tai sen vaihtoehdoista, vaikka taloustilanne on kriittinen. Tämä jättää lukijalle vaikutelman, että kyseessä on luonnonlaki, ei poliittinen valinta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 3 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu vahvasti talousennusteiden ja menokehityksen varaan, joten tilastollinen tarkistus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • valtion budjetti 2025-2030
  • sote-menojen kasvu
  • puolustusmenojen kehitys

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Antti Kaikkonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nanna Särkkä muut analyysit →
Antti Kaikkonen Antti Lindtman Petteri Orpo politiikka Riikka Purra talous

Tiedot tästä analyysistä

Neljän suurimman puolueen puheenjohtajat kertovat [...1309 sanaa...] vaikutusta ei ole huomioitu kattavasti)._

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →