Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Sanna Marinilta piikki Orpon hallitukselle

Ilta-Sanomat Uutinen 22.4.2026
Pisteet
50
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
54
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini54
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Marinista kansainvälisesti arvostettuna ja suorasanaisena poliittisena vaikuttajana, joka uskaltaa kritisoida nykyhallitusta ja Euroopan tilaa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Marinin näkemykset ovat painavia ja ajankohtaisia, kun taas nykyhallituksen työllisyystoimet esitetään epäonnistuneina Marinin esittämän vertailun kautta.

Uutinen Ilta-Sanomat Anni Keski-Heikkilä · 22.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumaa poliittisesta näkökulmasta, keskittyen erityisesti Marinin ja nykyhallituksen väliseen suhteeseen.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti painottunut Marinin näkemyksiin. Vaikka tekstissä on faktuaalista taustoitusta työllisyystilanteesta, Marinin esittämä kritiikki hallitusta kohtaan on nostettu otsikkoon ja toistettu tekstissä, ilman että hallituksen edustajia tai muita kriittisiä ääniä olisi kuultu.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisen keskustelutilaisuuden, jossa Marin esittää kritiikkiä. Vaikka kehystys nostaa Marinin kritiikin keskiöön, artikkeli sisältää myös faktuaalista oikaisua työllisyysluvuista, mikä neutraloi vaikutelmaa. Kyseessä on enemmänkin vahtikoira-tyyppinen uutisointi poliitikon lausunnoista kuin ideologinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Marinin näkemys hallituksen työllisyystoimien epäonnistumisesta
  • Marinin vaatimus Euroopan vahvemmasta johtajuudesta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen edustajien näkemys työllisyystilanteesta tai Marinin kritiikistä puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen hallituksen onnistumisesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli Euroopan johtajuuden puutteesta ja turvallisuustilanteesta.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen Euroopan torkkumiseen ja hitaaseen reagointiin.

Latautunut kieli

Sanojen kuten piikki ja torkkua käyttö luo dramaattisen sävyn.

Konflikti- tai kriisikehys

Marinin ja nykyhallituksen välinen vastakkainasettelu on nostettu jutun keskiöön.

Tunnevetoaminen on sidottu Marinin omiin puheisiin, mutta artikkelin valinta nostaa nämä kohdat otsikkoon ja kärkeen tekee siitä hieman manipuloivan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 63/100, kärjistys 46

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Marin tosiaan esittää kritiikkiä hallitukselle.

Klikkihoukutus: 63/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko nostaa esiin yhden yksittäisen kommentin koko tilaisuudesta, mikä on tyypillistä huomion herättämistä varten: Sanna Marinilta piikki Orpon hallitukselle.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana piikki viittaa tarkoitukselliseen provokaatioon tai hyökkäykseen: Sanna Marinilta piikki Orpon hallitukselle.

Kärjistys: 46/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo asetelman Marinin ja nykyhallituksen välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Marin käyttää retoriikassaan kansa-eliitti-asetelmaa ja viittaa yhteisöllisyyden tarpeeseen, mutta artikkeli raportoi tämän neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Orpon hallitusta kritisoidaan, mutta hallituksen edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan väitteisiin.

5 JSN-arvio 54/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

54
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pääosin erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkelissa on käytetty Tilastokeskuksen dataa tuomaan kontekstia.
  • JO 11: Toimittaja on lisännyt faktuaalista tietoa työllisyysluvuista.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajaa ei ole kuultu Marinin esittämän kritiikin osalta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu hallituksen osalta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti julkiseen keskustelutilaisuuteen, eikä sisällä uutta tutkivaa journalismia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Sanna Marinin julkisuuskuvaa ja poliittista perintöä: artikkeli nostaa esiin hänen kriittiset huomionsa nykyhallituksesta ja Euroopan johtajuudesta ilman, että näitä väitteitä haastetaan tai kontekstoidaan laajemmin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Marinin esittämä vertailu työllisyysasteista on suora ja riittävä mittari hallitusten onnistumiselle. ”Kun minä ja Anna-Maja olimme hallituksessa, meillä oli ennätyssuuri työllisyys. Nyt on uusi hallitus, ja olemme ennätysmatalalla”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Marinin rooli aktiivisena toimijana ja kritiikin esittäjänä korostuu, kun taas nykyhallituksen vastine tai selitys työllisyystilanteelle puuttuu. ”Sanna Marin (sd) heitti piikin nykyistä, pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusta kohtaan”
Kuka saa äänen Marin on artikkelin keskeinen ääni, ja hänen näkemyksiään Euroopan tilasta ja Suomen hallituksesta referoidaan laajasti ilman vastapuolen ääntä. ”Marin sanoi englanniksi. ... Marin viittasi yleisössä istuneeseen Anna-Maja Henrikssoniin”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa Marinista kansainvälisesti arvostettuna ja suorasanaisena poliittisena vaikuttajana, joka uskaltaa kritisoida nykyhallitusta ja Euroopan tilaa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Marinin näkemykset ovat painavia ja ajankohtaisia, kun taas nykyhallituksen työllisyystoimet esitetään epäonnistuneina Marinin esittämän vertailun kautta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon nimenomaan Marinin piikin hallitukselle, vaikka tilaisuus käsitteli laajasti Euroopan puolustusta ja teknologiaa; tämä valinta korostaa kotimaan poliittista vastakkainasettelua kansainvälisen keskustelun kustannuksella.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Piikki-sanan käyttö otsikossa ja torkkua-metaforan toisto tekstissä.

9 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini67
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentaa vertailun hallitusten välille työllisyysasteen perusteella, mikä vaatii tilastollista tarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työllisyysaste 2022-2024
  • Suomen työttömyysaste 2024

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Euroopan unioni laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit →
Euroopan unioni Anna-Maja Henriksson Petteri Orpo roberta metsola politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Ex-pääministerin ja Euroopan parlamentin puhemiehen [...1761 sanaa...] tekstimuodossa hetki hetkeltä, tervetuloa mukaan!

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →