Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen väkiluku | Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan

Helsingin Sanomat Uutinen 1.4.2026
Pisteet
87
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi väestörakenteen muutoksesta neutraalisti tilastotiedon pohjalta. Lukijalle välittyy kuva vakaasta ja jatkuvasta kehityksestä, jossa ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu on osa tilastollista todellisuutta.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Harri Pietarinen · 1.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee väestökehitystä Tilastokeskuksen tuottaman datan kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja perustuu suoraan viranomaistietoon. Siinä ei ole havaittavissa vinoumaa tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhdas uutisraportti tilastotiedosta ilman ideologista kehystystä tai poliittista kannanottoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Väestörakenteen tilastollinen muutos

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä tunnevetoamista, vaan keskittyy tilastolliseen raportointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä: "Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan".

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali, eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli on neutraali tilastoraportti.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmia.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on neutraali tilastoraportti, jossa ei ole kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiperusteinen raportointi ilman mielipiteitä.
  • JO 7: Lähteenä käytetty virallista tilastoviranomaista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu suoraan viranomaisen julkaisemaan tiedotteeseen.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Tilastokeskuksen tiedonvälitystä ja yhteiskunnallista keskustelua väestönrakenteen muutoksista.

Artikkeli raportoi väestörakenteen muutoksesta neutraalisti tilastotiedon pohjalta. Lukijalle välittyy kuva vakaasta ja jatkuvasta kehityksestä, jossa ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu on osa tilastollista todellisuutta.

7 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan tilastollisiin lukuihin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen väestörakenne
  • ulkomaalaistaustaisten määrä

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Harri Pietarinen muut analyysit →
politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä on [...40 sanaa...] 100 000 henkilön rajan, Tilastokeskus kertoo.

Sisältö haettu
16.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →