Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Valtio jakaa yhä yritystukia perinteisille firmoille, etunenässä metsäjätti – katso lista, jota tutkija kritisoi

Yle Uutinen 27.4.2026
Pisteet
76
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain valtion jakamat miljardituet ja hallituksen tekemät leikkaukset, luoden kuvan epäoikeudenmukaisesta resurssien jaosta. Vaikka yrityksen edustaja saa vastata, artikkelin rakenne ja tutkijan kriittiset kommentit ohjaavat lukijaa kyseenalaistamaan yritystukien järkevyyden ja niiden todellisen vaikuttavuuden.

Uutinen Yle Eetu Pietarinen · 27.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijan näkemykseen yritystukien vaikuttavuudesta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta valitsee kehyksen, joka korostaa tukien tehottomuutta ja suuryritysten saamia etuja. Tasapaino on muodollinen, mutta tutkijan ääni dominoi argumentaatiota.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa puoluepolitiikkaan, mutta sen kriittinen suhtautuminen yritystukiin resonoi usein vasemmistolaisen talouskritiikin kanssa, vaikka tutkija edustaakin taloustieteellistä tehokkuusajattelua.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yritystuet ovat usein tehottomia ja säilyttävää teollisuuspolitiikkaa.
  • Valtion leikkaukset ja yritystuet ovat ristiriidassa.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva siitä, miten yritystuet vaikuttavat kilpailukykyyn kansainvälisessä vertailussa, jää osittain tutkijan kritiikin varjoon. — Lukija saa kuvan, että tuet ovat vain 'säilyttäviä', vaikka niillä voi olla merkitystä teollisuuden säilymiselle Suomessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli valtion velkaantumisesta ja verorahojen käytöstä.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen tehottomiin yritystukiin.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'avokätisesti' käytetään kuvaamaan tukien jakamista.

Konflikti- tai kriisikehys

Tukien ja leikkausten vertailu luo jännitteen.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu pitkälti taloudelliseen argumentaatioon, ei pelkkään tunteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'katso lista' -kehystä houkuttimena.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen, vaikka 'kritisoi'-sana viittaa vastakkainasetteluun.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli ei pyri polarisoimaan, vaan kyseenalaistamaan politiikan vaikuttavuutta.

Populismi: 30/100

Artikkeli sisältää elementtejä, joissa 'eliitin' (suuryritykset) edut asetetaan vastakkain 'kansan' (veronmaksajat) etujen kanssa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman on haastateltu ja hän saa perustella tukien tarpeellisuutta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 10: Lähdeaineisto (TEM) on mainittu selvästi.
  • JO 21: Kohde (UPM) on saanut vastata kritiikkiin laajasti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen talousuutinen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee talouspoliittista keskustelua, jossa yritystukien tehottomuutta korostetaan. Artikkelin valinnat nostavat esiin veronmaksajien rahojen valumisen voittoa tekeville suuryrityksille, mikä haastaa vallitsevan teollisuuspoliittisen tuen logiikan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että yritystuet ja valtion leikkaukset ovat suoraan vertailukelpoisia ja ristiriidassa keskenään. ”miljardileikkauksia toisaalla”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Valtion rooli rahan jakajana esitetään passiivisena tai automaattisena, kun taas yritykset esitetään aktiivisina tuen saajina. ”Valtio jakaa yhä yritystukia”
Kuka saa äänen Artikkeli tasapainottaa yrityksen edustajan ja tutkijan näkemykset, mutta tutkijan kritiikki saa viimeisen sanan. ”Pitää vain miettiä, että mikä on se paras tukimuoto, Wang perustelee.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli asettaa vastakkain valtion jakamat miljardituet ja hallituksen tekemät leikkaukset, luoden kuvan epäoikeudenmukaisesta resurssien jaosta. Vaikka yrityksen edustaja saa vastata, artikkelin rakenne ja tutkijan kriittiset kommentit ohjaavat lukijaa kyseenalaistamaan yritystukien järkevyyden ja niiden todellisen vaikuttavuuden.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on rakennettu siten, että se herättää lukijassa kysymyksen siitä, miksi voittoa tekevät suuryritykset tarvitsevat veronmaksajien tukea. Vaikka yrityksen edustaja saa perustella tuet, artikkelin valitsema kehys ja tutkijan lausunnot tekevät tuesta näyttämään tarpeettomalta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan tilastollisiin lukuihin ja niiden tulkintaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • yritystuet Suomessa 2020-2025
  • sähköistämistuen vaikuttavuus

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • TEM
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen UPM-Kymmene laajempi kuva → Katso kirjoittajan Eetu Pietarinen muut analyysit →
UPM-Kymmene Maria Wang ETLA Stefan Sundman Business Finland politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • yritykset
  • Valtion tuet
  • yritystuet
  • työ- ja elinkeinoministeriö
  • politiikka
  • kotimaa
  • talous

Tiedot tästä analyysistä

Katso eniten tukia haalineiden lista [...945 sanaa...] se paras tukimuoto, Wang perustelee.

Sisältö haettu
4.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →