Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vaalit | Kaks: Enemmistö suomalaisista pitää aluevaaleja näennäisvaaleina

Helsingin Sanomat Uutinen 8.2.2025
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin kansalaisten kokeman epäluottamuksen aluevaalien merkityksellisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaalijärjestelmän uskottavuus on koetuksella, ja vaikka artikkelissa mainitaan puoluejohtajien tentti, painopiste on vahvasti kriittisessä tutkimustuloksessa.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Nina Törnudd STT · 8.2.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee vaaleja kansalaisten mielipiteiden ja kokemusten kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta valitsee tutkimustuloksista nimenomaan kriittisen näkökulman. Tasapainottavan näkökulman puute (esim. miksi vaalit ovat tärkeitä) nostaa vinoumapisteitä hieman.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tutkimustulosta ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi kansalaisten mielipiteistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Aluevaalien merkityksettömyys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma vaalien merkityksellisyydestä puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan aluevaalien roolista suomalaisessa demokratiassa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Kansalaisten epäluottamus vaalijärjestelmää kohtaan.

Latautunut kieli

Termin 'näennäisvaalit' käyttö otsikossa ja tekstissä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tutkimustuloksen raportointiin, ei toimittajan omaan kieleen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkimustuloksen, mutta käyttää provokatiivista termiä 'näennäisvaalit'.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'näennäisvaalit' on latautunut ja kyseenalaistaa vaalien legitimiteetin.

Kärjistys: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini30
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi mielipidejakaumaa neutraalisti, mutta aihe itsessään on polarisoiva.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini15
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää elementtejä, joissa kansan ääni asetetaan vastakkain hallinnon (valtio) kanssa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimustulosta, ei kritisoi yksittäistä tahoa, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 78/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Tutkimustulos on erotettu selvästi toimittajan tekstistä.
  • JO 10: Lähde (Kaks) on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkainen näkökulma vaalien merkityksellisyydestä puuttuu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan ulkopuoliseen tutkimukseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä, jotka kritisoivat hyvinvointialueiden hallintomallia ja rahoitusrakennetta, sillä tutkimustulos vahvistaa näkemystä vaalien merkityksettömyydestä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että aluevaalien merkityksellisyys on kyseenalainen ja että 'näennäisvaalit' on relevantti termi kuvaamaan kansalaisten kokemusta. ”aluevaalit ovat näennäisvaalit”
Kuka saa äänen Äänessä on tutkimuslaitos (Kaks) tilastojen kautta, kun taas poliitikkojen näkemykset aiheesta puuttuvat, vaikka heidät mainitaan tentin yhteydessä. ”Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) teettämän tutkimuksen mukaan”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin kansalaisten kokeman epäluottamuksen aluevaalien merkityksellisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaalijärjestelmän uskottavuus on koetuksella, ja vaikka artikkelissa mainitaan puoluejohtajien tentti, painopiste on vahvasti kriittisessä tutkimustuloksessa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelin ingressi nostaa esiin päällekkäiset luottamustehtävät, vaikka itse leipäteksti keskittyy vain vaalien 'näennäisyyteen' – tämä voi viitata siihen, että artikkelin laajempi versio käsittelee poliitikkojen kaksoisrooleja, mikä jää tässä rajatussa otteessa irralliseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 88/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
88/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan tilastolliseen tutkimukseen, jonka tulosten paikkansapitävyys on keskeistä artikkelin uskottavuudelle.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • aluevaalien merkitys
  • kansalaisten luottamus vaaleihin

Suositellut lähteet

  • Kunnallisalan kehittämissäätiö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kunnallisalan kehittämissäätiö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nina Törnudd STT muut analyysit →
Kunnallisalan kehittämissäätiö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Neljä viidestä tuomitsee päällekkäiset luottamustehtävät. [...45 sanaa...] Eri mieltä oli 26 prosenttia.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →