Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Koskela ja Diarra jakoivat saamansa törkyviestit: Kommentoijat menivät vaikeaksi, kun toimittajat soittivat perään

Iltalehti Uutinen 5.11.2025
Pisteet
58
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin poliitikkoihin kohdistuvan häirinnän ja asettaa häiritsijät julkiseen valokeilaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa nimettömät kommentoijat joutuvat vastuuseen sanoistaan, mikä normalisoi poliitikkojen kokeman häirinnän tuomittavuutta ja korostaa keskustelukulttuurin rapautumista.

Uutinen Iltalehti · 5.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta poliitikkojen kokeman häirinnän ja inhimillisen keskustelukulttuurin kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se keskittyy häiritsijöiden nolaamiseen ja poliitikkojen kokemusten vahvistamiseen. Vaikka häiritsijöitä kuullaan, heidät on kehystetty epäuskottaviksi, mikä vahvistaa jutun narratiivia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka juttu puolustaa poliitikkoja, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi häirinnästä, joka ei ole ideologista. Poliitikkojen häirinnän vastustaminen on yleinen journalistinen tavoite, eikä juttu aja tiettyä puoluepoliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliitikkojen kokema häirintä on tuomittavaa
  • Häiritsijät ovat epäjohdonmukaisia tai vastuuttomia

Kritisoidut tahot

  • Sosiaalisen median kommentoijat

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen analyysi siitä, miksi keskustelukulttuuri on muuttunut, puuttuu. — Lukija saa vain pintapuolisen kuvan häirinnästä ilman syvempää ymmärrystä ilmiön juurisyistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Konfrontaatio Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Yhteenkuuluvuus
Paheksunta / viha

Artikkeli herättää paheksuntaa häiritsijöiden käytöstä kohtaan.

Yhteenkuuluvuus

Lukijaa kutsutaan jakamaan paheksunta häirintää kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'törkyviestit' ja 'ilkeä' käytetään ohjaamaan lukijan tunteita.

Konflikti- tai kriisikehys

Toimittajan ja häiritsijöiden välinen puhelu luo jännitteisen konfliktin.

Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä artikkeli pyrkii saamaan lukijan asettumaan poliitikkojen puolelle ja tuomitsemaan häiritsijät.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa toimittajat soittavat kommentoijille.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko lupaa konfrontaatiota ja 'vaikeaksi' menemistä, mikä houkuttelee lukemaan häiritsijöiden reaktioita.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'törkyviestit' lataa otsikon heti vastakkainasetteluun.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun 'asiallisten poliitikkojen' ja 'törkyisten häiritsijöiden' välille.

Populismi: 30/100

Artikkeli ei ole puhdasta populismia, mutta siinä on piirteitä, joissa 'tavalliset ihmiset' (häiritsijät) asetetaan vastakkain poliittisen eliitin kanssa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Häiritsijöitä on kuultu ja heidän vastauksensa on julkaistu.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen häirinnän laajuudesta.
  • JO 21: Häiritsijöille on varattu tilaisuus kommentoida toimintaansa.
  • JO 21: Häiritsijöitä on kuultu samassa yhteydessä.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan oma kanta ja paheksunta sekoittuvat uutisointiin.
  • JO 15: Otsikko on dramatisoiva ja lupaa enemmän kuin sisältö tarjoaa.
  • JO 11: Toimittajan oma asenne ja valitut sitaatit tekevät jutusta mielipiteellisen.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva, mutta toteutustapa (soittaminen häiritsijöille) on journalistisesti aktiivinen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliitikkoja, jotka haluavat tehdä näkyväksi heihin kohdistuvaa häirintää ja keskustelukulttuurin tilaa, sekä mediaa, joka saa lukijaa koukuttavaa sisältöä konfrontaatiosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sosiaalisen median törkykommentit ovat yksiselitteisesti tuomittavia ja että toimittajan suorittama 'tilinteko' on oikeutettu tapa käsitellä asiaa. ”Soitimme osalle heistä ja kysyimme, miksi he toimivat niin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Häiritsijöiden vastuu häivytetään osittain selityksillä tilin kaappauksesta tai ystävien käytöksestä. ”Kunhan tässä on ollut puhelin yhteisessä hurvittelukäytössä viikonloppuna.”
Kuka saa äänen Poliitikot saavat kertoa kokemuksensa, kun taas häiritsijät esitetään usein epäjohdonmukaisina tai kiemurtelevina. ”Tämän jälkeen puhuja lyö luurin toimittajan korvaan.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli nostaa esiin poliitikkoihin kohdistuvan häirinnän ja asettaa häiritsijät julkiseen valokeilaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa nimettömät kommentoijat joutuvat vastuuseen sanoistaan, mikä normalisoi poliitikkojen kokeman häirinnän tuomittavuutta ja korostaa keskustelukulttuurin rapautumista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko toimittajan suorittama 'soittokierros' häiritsijöille journalistisesti perusteltu vai pyrkiikö se ensisijaisesti viihdyttävään konfrontaatioon, jossa häiritsijät asetetaan naurunalaiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä häiritsijöiden toiminnasta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Minja Koskela laajempi kuva →
Minja Koskela Fatim Diarra kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Sosiaalinen media ja verkostoituminen
  • Internet
  • Tietojenkäsittely- ja informaatioteknologia
  • Internet-palvelut
  • Suomen politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja [...824 sanaa...] mutta ei se ole oikein.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →