Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Media | Media ei saa alistua vihapuheen edessä

Helsingin Sanomat Analyysi 1.11.2025
Pisteet
54
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
60
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää vihapuheen vakavaksi, somesta alkunsa saavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, joka vaatii medialta aktiivista torjuntaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa rasisminvastainen komissio toimii auktoriteettina ja median tehtävä on suojella yhteiskuntaa vihapuheelta, jättäen kuitenkin avoimeksi kysymyksen vihapuheen määrittelystä ja sananvapauden rajoista.

Analyysi Helsingin Sanomat HS-tilaajille · 1.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta median tuntijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se keskittyy vain vihapuheen torjuntaan ja asiantuntijoiden näkemyksiin ilman vastakkaisia ääniä. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka sävy on asiallinen.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys on arvoliberaali ja korostaa rakenteellisen rasismin torjuntaa, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle tai liberaalille arvomaailmalle. Vastakkaisia näkökulmia ei ole tuotu esiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vihapuheen torjunta on median ensisijainen velvollisuus
  • ECRI:n raportin kritiikki on aiheellista

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Keskustelu sananvapauden rajoista tai vihapuheen määrittelyn vaikeudesta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa aiheesta, jos vain yksi näkökulma esitetään.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli vihapuheen leviämisestä ja sen vaikutuksista yksilöihin.

Paheksunta / viha

Implisiittinen paheksunta rasismia ja vihapuhetta kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'vihapuhe' ja 'alistua' käyttö luo moraalisen asetelman.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Maija Vilkkumaan kokemus somen traumatisoivuudesta vahvistaa vihapuheen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on osa artikkelin pyrkimystä korostaa vihapuheen vakavuutta, mutta se samalla kaventaa mahdollisuutta asiapohjaiseen keskusteluun termin määrittelystä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, joka käsittelee median roolia vihapuheen edessä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta sisältää vahvan normatiivisen vaatimuksen: "Media ei saa alistua vihapuheen edessä".

Otsikon lataus: Latautunut

Termi "vihapuhe" on itsessään latautunut ja ohjaa lukijan valmiiksi määriteltyyn moraaliseen kehystykseen.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo asetelman median ja vihapuheen välille, mutta ei suoraan demonisoi yksittäisiä ihmisryhmiä.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia tahoja tai vihapuheesta syytettyjä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportin sisällöstä.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijoiden näkemykset sekoittuvat raportin faktuaaliseen uutisointiin.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, jos artikkeli sisältää implisiittistä kritiikkiä tiettyjä tahoja kohtaan.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa perinteistä asiantuntijakeskeistä kehystä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee rasisminvastaista toimintaa ja median eettistä itsesääntelyä korostavia tahoja, jotka näkevät vihapuheen yhteiskunnallisena uhkana.
Pelissä Sananvapaus vs. suoja vihapuheelta. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä — kysymystä siitä, missä raja sananvapauden ja vihapuheen välillä kulkee, ei avata.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ECRI:n raportin kritiikki Suomea kohtaan on itsestäänselvästi oikeutettu ja vakava. ”ECRI arvosteli raportissaan Suomea riittämättömistä toimista rasismia vastaan.”
Kuka saa äänen Artikkeli nostaa esiin asiantuntijoiden ja tunnettujen henkilöiden näkemyksiä, mutta jättää kritiikin kohteen tai vaihtoehtoiset näkökulmat vihapuheen määrittelystä huomiotta. ”Neljä median tuntijaa pohtii, miten median tulee toimia vihapuheen kanssa.”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli kehystää vihapuheen vakavaksi, somesta alkunsa saavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, joka vaatii medialta aktiivista torjuntaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa rasisminvastainen komissio toimii auktoriteettina ja median tehtävä on suojella yhteiskuntaa vihapuheelta, jättäen kuitenkin avoimeksi kysymyksen vihapuheen määrittelystä ja sananvapauden rajoista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena toimia enemmänkin normatiivisena ohjeistuksena medialle kuin neutraalina uutisena, sillä se asettaa median roolin vihapuheen torjujana ilman kriittistä tarkastelua.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Vihapuhe-termin käyttö ilman tarkempaa määrittelyä ohjaa lukijan tulkintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Maija Vilkkumaa laajempi kuva →
Maija Vilkkumaa ECRI työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Pääkirjoitus

Tiedot tästä analyysistä

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen [...116 sanaa...] traumaterapiaan ja pysytellä somesta poissa.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →