Analyysi artikkelista: Tietyt ilmaisut voivat olla rikos, yhtään sanaa ei ole kriminalisoitu – jättimäärä rikosilmoituksia kunnianloukkauksista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että nykyinen kunnianloukkauslainsäädäntö on liian laaja ja kuormittaa poliisia turhaan. Lukijalle välittyy kuva, että rikosilmoitusten tulva on merkki yhteiskunnallisesta polarisaatiosta ja väärinkäytöksistä, mikä luo pohjaa lainsäädännön kaventamiselle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se painottaa voimakkaasti asiantuntijoiden näkemystä lainsäädännön muutostarpeesta. Vastakkaisia näkemyksiä, kuten uhrin oikeusturvan korostamista, ei tuoda esiin.
Artikkeli käsittelee oikeudellista ja viranomaisteknistä aihetta neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pikemminkin viranomaisnäkökulmaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Lainsäädännön kaventamisen tarve
- Poliisin työkuorman keventäminen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Uhrin tai rikosilmoituksen tekijän näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi ihmiset kokevat tarvetta tehdä rikosilmoituksia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa arkijärkeen ja viranomaisten tarpeeseen tehostaa työtään.
Esimerkit ero- ja huoltajuusriidoista havainnollistavat rikosilmoitusten luonnetta.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu asiantuntijoiden pragmaattiseen näkemykseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääteeman.
Otsikko on asiallinen eikä sisällä latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee yhteiskunnallisen polarisaation, mutta ei itse polarisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rikosilmoitusten tekijöitä ei ole kuultu, vaikka he ovat artikkelin keskeinen puheenaihe.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
- JO 7: Artikkelissa on käytetty kahta asiantuntijalähdettä.
- JO 10: Lähteet on nimetty ja heidän roolinsa on selkeä.
Heikkoudet
- JO 21: Artikkelissa ei kuulla rikosilmoitusten tekijöitä tai uhreja, jotka voisivat puolustaa nykyistä lainsäädäntöä.
- JO 11: Toimittajan kanta ei sekoitu uutiseen, mutta näkökulma on yksipuolinen.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportti.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta, että nykyinen kunnianloukkauslainsäädäntö on liian laaja ja kuormittaa poliisia turhaan. Lukijalle välittyy kuva, että rikosilmoitusten tulva on merkki yhteiskunnallisesta polarisaatiosta ja väärinkäytöksistä, mikä luo pohjaa lainsäädännön kaventamiselle.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella ketään, joka on tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta; tämä voisi tuoda esiin uhrin näkökulman siihen, miksi kynnys ilmoituksen tekemiseen on madaltunut.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu vahvasti rikosilmoitusten määriin ja niiden kehitykseen.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Kunnianloukkausrikosten tilastot 2001-2025
Suositellut lähteet
- Poliisi
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →