← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tietyt ilmaisut voivat olla rikos, yhtään sanaa ei ole kriminalisoitu – jättimäärä rikosilmoituksia kunnianloukkauksista

Yle Uutinen 30.6.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
42
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että nykyinen kunnianloukkauslainsäädäntö on liian laaja ja kuormittaa poliisia turhaan. Lukijalle välittyy kuva, että rikosilmoitusten tulva on merkki yhteiskunnallisesta polarisaatiosta ja väärinkäytöksistä, mikä luo pohjaa lainsäädännön kaventamiselle.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti rikosoikeuden professorin ja poliisin asiantuntija-arvioihin.

42
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se painottaa voimakkaasti asiantuntijoiden näkemystä lainsäädännön muutostarpeesta. Vastakkaisia näkemyksiä, kuten uhrin oikeusturvan korostamista, ei tuoda esiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee oikeudellista ja viranomaisteknistä aihetta neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pikemminkin viranomaisnäkökulmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Lainsäädännön kaventamisen tarve
  • Poliisin työkuorman keventäminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Uhrin tai rikosilmoituksen tekijän näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi ihmiset kokevat tarvetta tehdä rikosilmoituksia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa arkijärkeen ja viranomaisten tarpeeseen tehostaa työtään.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Esimerkit ero- ja huoltajuusriidoista havainnollistavat rikosilmoitusten luonnetta.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu asiantuntijoiden pragmaattiseen näkemykseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääteeman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli mainitsee yhteiskunnallisen polarisaation, mutta ei itse polarisoi.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rikosilmoitusten tekijöitä ei ole kuultu, vaikka he ovat artikkelin keskeinen puheenaihe.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
  • JO 7: Artikkelissa on käytetty kahta asiantuntijalähdettä.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja heidän roolinsa on selkeä.

Heikkoudet

  • JO 21: Artikkelissa ei kuulla rikosilmoitusten tekijöitä tai uhreja, jotka voisivat puolustaa nykyistä lainsäädäntöä.
  • JO 11: Toimittajan kanta ei sekoitu uutiseen, mutta näkökulma on yksipuolinen.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportti.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee oikeusviranomaisia ja lainsäätäjiä nostamalla esiin tarpeen uudistaa kunnianloukkauslainsäädäntöä ja vähentää poliisin työkuormaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että suuri osa rikosilmoituksista on turhia tai vähäpätöisiä. ”Eli huomattava osa poliisille tulevista ilmoituksista oletettavasti on hyvin vähäisiä tekoja.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin ja professorin tulkinta rikosilmoitusten kasvusta esitetään objektiivisena totuutena, vaikka kyseessä on asiantuntija-arvio. ”Ilmiö kertoo Melanderin mukaan myös lainsäädännöstä.”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (professori ja rikoskomisario) hallitsevat artikkelin ääntä, kun taas rikosilmoitusten tekijöiden tai uhrien näkökulma jää heidän tulkintansa varaan. ”Melanderin mukaan systemaattista tutkimusta asiasta ei ole tehty.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta, että nykyinen kunnianloukkauslainsäädäntö on liian laaja ja kuormittaa poliisia turhaan. Lukijalle välittyy kuva, että rikosilmoitusten tulva on merkki yhteiskunnallisesta polarisaatiosta ja väärinkäytöksistä, mikä luo pohjaa lainsäädännön kaventamiselle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella ketään, joka on tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta; tämä voisi tuoda esiin uhrin näkökulman siihen, miksi kynnys ilmoituksen tekemiseen on madaltunut.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 90/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vahvasti rikosilmoitusten määriin ja niiden kehitykseen.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Kunnianloukkausrikosten tilastot 2001-2025

Suositellut lähteet

  • Poliisi
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Helsingin poliisilaitos laajempi kuva Katso kirjoittajan Marjatta Rautio muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • rikokset
  • rikosilmoitukset
  • kunnianloukkaus
  • Kunnianloukkaukset internetissä
  • sosiaalinen media
  • oikeus
  • Sakari Melander
  • Helsingin yliopisto

Tiedot tästä analyysistä

Professori ja poliisi eivät halua [...701 sanaa...] ei ole ottanut asiaa työlistalleen.

Sisältö haettu
1.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →