Analyysi artikkelista: Jari Ehrnroothin kolumni: Politiikka on rikki, mutta mistä kohtaa?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja normalisoi ajatusta, että perinteiset puolueet ja mediat ovat korruptoituneita esteitä kansanvallalle. Lukijalle välittyy kuva, että edustuksellisen demokratian kriisi on ratkaistavissa purkamalla puoluevalta ja siirtymällä yksilökeskeisempään vaalitapaan, samalla kun nykyistä konsensushakuisuutta kritisoidaan suomettumisen perinnöksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, mutta se käyttää vahvasti latautunutta kieltä (esim. 'korruptoi', 'irvikuva') ja kehystää puolueet ja perinteisen median järjestelmällisesti ongelmallisiksi. Koska kyseessä on kolumni, mielipiteellisyys on odotettua, mutta yksipuolinen kehystys nostaa vinoumapisteitä.
Kirjoittaja ajaa liberaalia individualismia ja kritisoi kollektivistisia rakenteita (puolueet) sekä valtion roolia konsensuksen luojana. Tämä arvomaailma painottuu perinteiseen oikeistoliberaaliin ajatteluun, jossa yksilön vapaus on keskiössä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yksilökeskeinen demokratia
- Puoluejärjestelmän kriittisyys
Kritisoidut tahot
- Puolueet
- Perinteinen media
Puolustetut tahot
- Yksilökansalainen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Puolueiden roolia demokratian vakauttajina ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan puolueiden merkityksestä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turhautuminen nykyistä puoluejärjestelmää ja konsensushakuisuutta kohtaan.
Huoli demokratian tilasta ja edustajuuden kriisistä.
Käytetään vahvoja termejä kuten 'tulehduspesäke' ja 'irvikuva'.
Viittaukset 1970-luvun suomettumiseen vahvistavat kriittistä sävyä.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua genren puitteissa, mutta se on selvästi manipuloivaa pyrkiessään ohjaamaan lukijan näkemään puolueet esteenä demokratialle.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa pohditaan politiikan rikkoutumista.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen kolumnin luonteeseen nähden, mutta sisältää pienen jännitteen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa kolumnin aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti luo vastakkainasettelun 'yksilökansalaisen' ja 'puolueiden/median' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Tekstissä on selkeitä populistisia piirteitä, kuten eliitin (puolueet, media) vastustaminen ja kansan tahdon korostaminen, vaikka se onkin kirjoitettu filosofisesta näkökulmasta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineoikeutta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 11: Toimittajan kanta on voimakkaasti läsnä, mikä on kolumnin luonne, mutta se värittää koko analyysin.
6 Omaperäisyys
Kirjoittaja yhdistää demokratian kriisin ja individualismin filosofiseen pohdintaan omaperäisellä tavalla.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja normalisoi ajatusta, että perinteiset puolueet ja mediat ovat korruptoituneita esteitä kansanvallalle. Lukijalle välittyy kuva, että edustuksellisen demokratian kriisi on ratkaistavissa purkamalla puoluevalta ja siirtymällä yksilökeskeisempään vaalitapaan, samalla kun nykyistä konsensushakuisuutta kritisoidaan suomettumisen perinnöksi.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja rinnastaa nykyisen konsensushakuisuuden suoraan 1970-luvun suomettumiseen; tämä voi olla retorinen keino delegitimoida nykyiset poliittiset pyrkimykset yhtenäisyyteen liittämällä ne historialliseen traumaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään voimakkaita metaforia (esim. 'käyttöjärjestelmä', 'tulehduspesäke') kuvaamaan poliittisia rakenteita.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini52
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli mainitsee äänestysprosentin laskun, mutta se on vain sivuhuomio kirjoittajan filosofisessa pohdinnassa.
Hyödylliset tilastoaiheet
- kuntavaalien äänestysaktiivisuus
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →