Analyysi artikkelista: Johanna Vuorelman kolumni: Taivastelemme yhteiskunnan jakaantumista ilman historian tajua
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii rauhoittelemaan polarisaatiosta huolestuneita lukijoita muistuttamalla, että nykyiset kulttuuriset kiistat ovat historiallisesti katsottuna vähäpätöisiä. Lukijalle välittyy viesti, että sosiaalisen median riitely on keinotekoista ja että todellinen vaara piilee vasta vanhan luokkasodan retoriikan uudelleenlämmittämisessä, ei kauramaidosta käytävässä väittelyssä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on genrelleen tyypillisesti mielipiteellinen, mutta se perustelee näkemyksensä historiallisilla faktoilla ja tutkimusviitteillä. Vinouma on maltillinen, sillä kirjoittaja tunnistaa oman huolensa, mutta argumentoi sen puolesta rakentavasti.
Kirjoittaja ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan korostaa maltillisuutta ja historiallista ymmärrystä. Teksti neutraloi polarisaatiota, mikä sijoittaa sen poliittisesti keskelle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Nykyinen polarisaatio on liioiteltua
- Historiallinen perspektiivi rauhoittaa keskustelua
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Algoritmien ja sosiaalisen median rakenteellinen vaikutus polarisaation kokemiseen jää vähälle huomiolle. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi polarisaatio tuntuu niin vahvalta, vaikka se ei ehkä ole poliittisesti syvää.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja vetoaa lukijan järkeen ja historialliseen tietoon tunteellisen polarisaatiopuheen sijaan.
Käytetään 1900-luvun luokkajakoa mittapuuna nykyhetkelle.
Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se palvelee kirjoittajan tavoitetta rauhoittaa keskustelua ja tarjota analyyttistä otetta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääteeman.
Otsikko on asiallinen ja kuvailee kirjoittajan näkökulmaa ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli päinvastoin pyrkii vähentämään polarisaatiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä; kirjoittaja luottaa asiantuntijatietoon.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman analyysinsa, ei uutinen, joka kohdistuisi kritiikillä johonkin tahoon.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — kirjoittaja viittaa tutkimuksiin.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Historiallinen vertailu 1900-luvun luokkajakoon tuo tuoreen näkökulman polarisaatiokeskusteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii rauhoittelemaan polarisaatiosta huolestuneita lukijoita muistuttamalla, että nykyiset kulttuuriset kiistat ovat historiallisesti katsottuna vähäpätöisiä. Lukijalle välittyy viesti, että sosiaalisen median riitely on keinotekoista ja että todellinen vaara piilee vasta vanhan luokkasodan retoriikan uudelleenlämmittämisessä, ei kauramaidosta käytävässä väittelyssä.
Herää kysymys, onko kirjoittajan valinta sivuuttaa nykyisen polarisaation mahdolliset uudet muodot (kuten algoritminen vaikuttaminen tai identiteettipolitiikan syvyys) tietoinen keino vähätellä nykyisiä yhteiskunnallisia jännitteitä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa tutkimuksiin polarisaation mataluudesta, mikä on keskeinen argumentti.
Hyödylliset tilastoaiheet
- poliittinen polarisaatio Suomessa
- affektiivinen polarisaatio
Suositellut lähteet
- Vaalitutkimus
- BIBU-tutkimus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →