Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen kuuluisin mänty Kolilla on kuollut

Yle Uutinen 16.6.2026
Pisteet
84
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
8
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Grok 4.315

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini95
  • Grok 4.395

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käsittelee kansallisen symbolin luonnollista poistumista osana metsän kiertokulkua. Lukijalle välittyy rauhoittava viesti siitä, että luonnon muutokset, kuten puun kuolema, ovat osa laajempaa ekologista jatkumoa, vaikka kyseessä onkin kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde.

Uutinen Yle Tanja Perkkiö · 16.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee aihetta luonnon kiertokulun ja kulttuurihistorian näkökulmasta.

8
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja asiallinen. Se käsittelee aihetta luonnontieteellisestä ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta ilman pyrkimystä ohjata lukijaa poliittisesti tai tunteellisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei sisällä poliittista latausta tai kannanottoja, vaan raportoi luonnonilmiöstä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Luonnonsuojelullinen ja ekologinen näkökulma, jossa puun kuolema nähdään osana metsän kiertokulkua.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tunnevetoamista

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen selittämällä puun kuoleman luonnollisena prosessina.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan pysyy asiallisena ja informatiivisena.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 2

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä: "Suomen kuuluisin mänty Kolilla on kuollut".

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Grok 4.310

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Suomen kuuluisin mänty Kolilla on kuollut".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko toteaa tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Grok 4.30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineen.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Asiantuntijaa on haastateltu ja käytetty lähteenä.
  • JO 7: Lähteistys on kunnossa ja asiantuntijaa on kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu toimittajan omaan havaintoon, mikä on uutisarvoinen ja alkuperäinen lähtökohta.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Metsähallituksen edustaja saa asiantuntijan äänen selittämään ilmiötä luonnollisena prosessina. ”Luontopalvelujen tiimivastaava Suvi Haapalehto kertoo, että Metsähallituksen työntekijät eivät olleet huomanneet männyn kuolemaa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli käsittelee kansallisen symbolin luonnollista poistumista osana metsän kiertokulkua. Lukijalle välittyy rauhoittava viesti siitä, että luonnon muutokset, kuten puun kuolema, ovat osa laajempaa ekologista jatkumoa, vaikka kyseessä onkin kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Metsähallitus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tanja Perkkiö muut analyysit →
Metsähallitus Koli ympäristö Suvi Haapalehto Eero Järnefelt
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • luonto
  • Kolin kansallispuisto
  • Koli
  • Lieksa
  • Pohjois-Karjala
  • mäntypuut
  • Eero Järnefelt
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Mäkrävaaran laella Kolin kansallispuistossa oleva [...196 sanaa...] Se konservoitiin muutama vuosi sitten.

Sisältö haettu
16.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →