← Etusivu

Analyysi artikkelista: Alexander Stubbista ennennäkemätön kysymys – ”Olisi aika iso juttu”

Iltalehti Uutinen 23.8.2025
Pisteet
52
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Alexander Stubbista poikkeuksellisena presidenttinä, jonka menestystä vahvistetaan ulkomaisilla kehuilla. Lukijalle välittyy vaikutelma, että presidentin toiminta on poikkeuksellisen onnistunutta, vaikka varsinainen analyysi jää ingressin tasolle.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Riku Isokoski · 23.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Artikkeli on lyhyt uutispäivitys, joka keskittyy presidentin henkilökuvaan.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on hyvin lyhyt, mutta se valitsee myönteisen kehyksen ja käyttää anonyymejä asiantuntijoita tukemaan Stubbin menestystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on luonteeltaan enemmän henkilökuvaa tukeva kuin poliittisesti kantaaottava.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Presidentti Stubbin onnistuminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Todistusaineisto Asiantuntijoiden nimeäminen puuttuu. — Lukija ei voi arvioida asiantuntijoiden uskottavuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Luodaan kuvaa vakaasta ja menestyvästä johtajasta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko lupaa jotain suurta, mikä ei toteudu sisällössä.

Tunnevetoaminen on lievää ja liittyy lähinnä otsikon luomaan jännitykseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Harhaanjohtava, klikki 80/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Harhaanjohtava

Otsikko lupaa ennennäkemättömän kysymyksen, mutta sisältö ei vastaa tätä odotusta.

Klikkihoukutus: 80/100

Otsikko luo mystiikkaa 'ennennäkemättömällä kysymyksellä', jota ei avata otsikossa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali, mutta houkutteleva.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, joten vastineoikeutta ei tarvita.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen, vaikka sisältö on vähäistä.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'ennennäkemätön kysymys' ei saa riittävää katetta sisällössä.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti muualta poimittuun sitaattiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee istuvaa presidenttiä ja hänen julkisuuskuvaansa rakentamalla narratiivia menestyksestä ja kansainvälisestä arvostuksesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että presidentin menestystä voidaan mitata 'ennusmerkeillä' ja ulkopuolisilla kehuilla. ”ennusmerkit vaikuttavat hyviltä”
Kuka saa äänen Artikkeli viittaa asiantuntijoihin, mutta ei nimeä heitä, mikä heikentää väitteen uskottavuutta. ”asiantuntijoiden mukaan”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Alexander Stubbista poikkeuksellisena presidenttinä, jonka menestystä vahvistetaan ulkomaisilla kehuilla. Lukijalle välittyy vaikutelma, että presidentin toiminta on poikkeuksellisen onnistunutta, vaikka varsinainen analyysi jää ingressin tasolle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkeli julkaistu ensisijaisesti klikkien kalasteluun otsikon 'ennennäkemättömällä kysymyksellä', joka ei sisällössä lunasta lupaustaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Donald Trump laajempi kuva Katso kirjoittajan Riku Isokoski muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliitikot
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Valtiovalta
  • Presidentti

Tiedot tästä analyysistä

Alexander Stubb ei asiantuntijoiden mukaan [...17 sanaa...] mies, jolla on paljon valtaa”.REUTERS

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →