Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tässä eurovaalit noin 3 minuutissa – tähden hyvästit, paras mainos, osuvin sutkautus, korkkiin hukkuneet

Talouselämä Kolumni 10.6.2024
Pisteet
64
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää eurovaalit välinpitämättömyyden ja alhaisen äänestysaktiivisuuden kautta. Lukijalle välittyy kyyninen kuva vaalien merkityksestä, vaikka itse tuloksia käsitelläänkin voittajien ja häviäjien kautta.

Kolumni Talouselämä Talouselämä-tilaajille Jussi Kärki · 10.6.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee vaalitulosta poliittisen voimasuhteiden muutoksen näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumnin genre sallii subjektiivisen otteen ja kärjistykset. Vinouma on maltillinen, sillä se keskittyy enemmän tyylilliseen kärjistämiseen kuin poliittiseen ohjailuun.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi vaalitulosta puolueiden menestyksen kautta ilman selkeää ideologista suuntaa. Kärjistykset kohdistuvat vaalitulokseen ja äänestysaktiivisuuteen, ei ideologiseen ohjailuun.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vaalituloksen tiivistetty analyysi
  • Kriittinen näkemys äänestysaktiivisuudesta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Alhaisen äänestysaktiivisuuden syitä ei avata tarkemmin. — Lukija jää vaille ymmärrystä siitä, miksi äänestysaktiivisuus on alhainen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Yksinkertaistaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen alhaiseen äänestysaktiivisuuteen.

Latautunut kieli

Käytetään ilmauksia kuten 'korkkiin hukkuneet' ja 'selkäänsä'.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko käyttää värikästä kieltä houkutellakseen lukijan.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja palvelee tekstin viihteellistä ja tiivistävää otetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, joka tiivistää vaalituloksen.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko lupaa nopean yhteenvedon ja käyttää koukuttavia ilmauksia kuten 'tähden hyvästit' ja 'korkkiin hukkuneet'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on tyyliltään kolumnimaisen värikäs, mutta ei suoraan polarisoiva.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli käyttää vaalitulosta me-vs-he-asetelman sijaan puolueiden menestysmittarina.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista kehystä, vaikka vaalitulosta käsitelläänkin voittajien ja häviäjien kautta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on vaalituloksen analyysi, ei kritiikki, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista – teksti on selkeästi kolumni, jossa päätoimittaja tulkitsee tuloksia.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen vaalianalyysi, joka on puettu kolumnin muotoon.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee kiireistä lukijaa, joka haluaa nopean yhteenvedon vaalituloksesta, mutta samalla vahvistaa narratiivia eurovaalien merkityksettömyydestä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että eurovaalien alhainen äänestysaktiivisuus on suora osoitus välinpitämättömyydestä. ”Missä EU, siellä välinpitämättömyys.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kehystää eurovaalit välinpitämättömyyden ja alhaisen äänestysaktiivisuuden kautta. Lukijalle välittyy kyyninen kuva vaalien merkityksestä, vaikka itse tuloksia käsitelläänkin voittajien ja häviäjien kautta.

Tekoälyn vapaa havainto

Kirjoittaja käyttää päätoimittajan rooliaan luodakseen vaalituloksesta tiivistetyn, viihteellisen ja osin kyynisen tulkinnan, mikä voi etäännyttää lukijaa vaalien substanssista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 1 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vaalitulokseen ja äänestysprosenttiin, jotka ovat tilastollisia faktoja.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • eurovaalien äänestysaktiivisuus 2024

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Talouselämä kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Li Andersson laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jussi Kärki muut analyysit →
Li Andersson Perussuomalaiset Rkp Petteri Orpo politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kommentti
  • Eurovaalit
  • Politiikka
  • EU

Tiedot tästä analyysistä

Vasemmisto ja Li Andersson saivat [...43 sanaa...] ihmiselle tärkeimmät pointit kolmessa minuutissa.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →