← Etusivu

Analyysi artikkelista: Viittasiko Stubb puheessaan sodan mahdollisuuteen Suomessa? Tutkija arvioi

Ilta-Sanomat Uutinen 1.3.2024
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
12
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin presidentti Stubbin puheen tulkinnanvaraisen kohdan ja antaa tutkijalle tilaa spekuloida sodan mahdollisuudella. Lukijalle välittyy kuva presidentistä, joka valmistautuu vaikeisiin päätöksiin, vaikka puhe itsessään oli sovitteleva.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti politiikan tutkijan tulkintaan presidentin puheen merkityksestä.

12
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali raportti. Vinouma on hyvin lievä ja rajoittuu otsikon ja ingressin valintaan nostaa sodan mahdollisuus keskiöön, vaikka tutkija itse painottaa puheen kokoavaa luonnetta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi presidentin puhetta ja tutkijan analyysia ilman selkeää ideologista agendaa. Se ei asetu puoluepoliittisesti kenenkään puolelle, vaan pyrkii selittämään puheen sisältöä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Turvallisuuspoliittinen realismi
  • Presidentin rooli kriisijohtajana

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijan käyttö tulkinnan tukena

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Sodan mahdollisuuden esiin nostaminen luo huolta turvallisuustilanteesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan mahdollisuuden korostaminen luo jännitettä rauhanomaisen virkaanastujaispuheen ympärille.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aihepiiriin eli turvallisuuspolitiikkaan.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 42/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön kysymyksenasettelua.

Klikkihoukutus: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko kysyy spekulatiivisesti sodan mahdollisuudesta, mikä on omiaan herättämään huomiota.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kysyvässä muodossa ja viittaa asiantuntija-arvioon.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan analysoi presidentin puhetta.

4 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla presidentin puhetta.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi presidentin puheen sisällöstä.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on spekulatiivisempi kuin itse leipäteksti, jossa tutkija luonnehtii puhetta kokoavaksi.
5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu virkaanastujaispuheen raportointiin, mikä on tyypillistä uutisointia.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa tulkita uuden presidentin puheen merkitystä turvallisuuspoliittisessa kontekstissa. Kehystys nostaa esiin mahdollisen sodanuhan, mikä korostaa presidentin roolia turvallisuuden takaajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että presidentin puheessa on piilotettuja viestejä, jotka vaativat asiantuntijan tulkintaa. ”Sanomallaan Stubb mahdollisesti viittaa sodan mahdollisuuteen Suomessa, arvioi politiikan tutkija Emilia Palonen”
Kuka saa äänen Tutkija Emilia Palonen toimii artikkelin ainoana tulkitsijana, jonka näkemys ohjaa lukijan ymmärrystä puheesta. ”Palosen mukaan vuosilukumaininnalla Stubb viittasi oletettavasti siihen, että kahtiajakautumista on tulevaisuudessakin vältettävä”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin presidentti Stubbin puheen tulkinnanvaraisen kohdan ja antaa tutkijalle tilaa spekuloida sodan mahdollisuudella. Lukijalle välittyy kuva presidentistä, joka valmistautuu vaikeisiin päätöksiin, vaikka puhe itsessään oli sovitteleva.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi uutinen nostaa otsikkoon nimenomaan sodan mahdollisuuden, vaikka tutkija itse luonnehtii puhetta kokoavaksi ja kampanjateemojen toistoksi. Tämä valinta saattaa palvella klikkausten hakua turvallisuusaiheisella dramatiikalla.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Emilia Palonen laajempi kuva Katso kirjoittajan Sara Sairanen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Politiikan tutkija Emilia Palosen mukaan [...420 sanaa...] ja kompromissihakuisuus ovat tärkeitä asioita.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →